1
Q
Keskeisimmät eroavaisuudet eläin-, kasvi- ja sienisolujen välillä ovat seuraavat:
A
Kasvi- ja sienisoluissa on soluseinä.
Kasvi- ja sienisoluissa on vakuoleja.
Eläin- ja sienisoluissa on lysosomeja.
Vain kasvisoluissa on viherhiukkasia.
Vain eläinsoluissa on sentrioli eli keskusjyvänen.
2
Q
A
3
Q
A
4
Q
A
5
Q
A
6
Q
A
7
Q
A
8
Q
A
9
Q
A
Pitkien reaktiosarjojen jokainen välivaihe vaatii oman entsyymin. Tässä esimerkissä lopullisen reaktiotuotteen valmistamiseen lähtöaineesta tapahtuu neljän välivaiheen kautta, neljän eri entsyymin katalysoimina.
10
Q
A
- Substraatti sitoutuu normaalisti entsyymin aktiiviseen kohtaan. 2. Inhibiittori sitoutuu aktiiviseen kohtaan ja estää substraatin sitoutumisen. 3. Inhibiittori voi sitoutua myös muualle entsyymiin, mikä muuttaa aktiivisen kohdan muotoa. Substraatti ei tässäkään tapauksessa voi kiinnittyä aktiiviseen kohtaan.
11
Q
A
12
Q
A
13
Q
A
14
Q
A
15
Q
A
16
Q
A
Solukalvon rakenneosa 1 on kolesteroli, joka kuuluu steroideihin.
Solukalvon rakenneosa 2 on fosfolipidi, jonka rasvahappojalat ovat vesipakoisia ja siksi kalvon sisäpuolella.
17
Q
A
18
Q
Nimeä numeroidut rakenteet: 1. 2. solukalvo 3. vakuoli
A
- soluseinä 2. solukalvo 3. vakuoli
19
Q
A
20
Q
Tumahuokoset
A
ovat tumakotelon aukkoja, joiden kautta erilaiset aineet ja molekyylit siirtyvät, esimerkiksi erilaiset RNA:t ja ribosomin alayksiköt ulos tumasta, sisään proteiineja, nukleotideja.
21
Q
Säätelyproteiinit
A
ovat säätelygeenien koodaamia proteiineja. Ne kiinnittyvät tiettyjen geenien säätelyalueille ja tehostavat niiden transkriptiota.
22
Q
Histonit
A
ovat proteiineja, joiden ympärille DNA-rihma kietoutuu tumallisissa soluissa. Näin muodostuu kromatiinirihmaa.
23
Q
Diploidi
A
kromosomisto koostuu vastinkromosomipareista eli keskenään samankokoisista ja samoja geenejä sisältävistä kromosomeista.
24
Q
Kromatiini
A
on tumassa sijaitsevan DNA:n ja siihen kiinnittyneiden histoniproteiinien muodostamaa sykeröitynyttä rihmaa. Tiivistyy sauvamaisiksi kromosomeiksi mitoosin ja meioosin aikana.
25
Selluloosa
on polysakkaridi, joka on useiden tuhansien glukoosimolekyylien muodostama ketjumainen molekyyli. Selluloosa on rakenteeltaan kuitumaista ainetta, joka toimii kasvisolujen soluseinien tärkeänä rakennusaineena. Selluloosa on maailman runsain biomolekyyli.
26
Polysakkaridit
ovat suurikokoisia hiilihydraatteja. Koostuvat jopa tuhansista monosakkaridimolekyyleistä. Esim. selluloosa, ligniini, tärkkelys
27
Kitiini
on sienisolujen soluseinän typpeä sisältävä hiilihydraatti, polysakkaridi. Myös niveljalkaisten ruumiin ulkokuori koostuu kitiinistä.
28
Translaatio
on proteiinisynteesin toinen vaihe. Siinä aminohappoketju (proteiini) kootaan ribosomilla. Lähetti-RNA:n informaation avulla yhdistetään siirtäjä-RNA:iden tuomat aminohapot oikeaan järjestykseen aminohappoketjuksi.
29
Tumasukkula
on mikroputkien muodostama rakennelma, joka tarttuu kiinni kromosomeihin mitoosissa/meioosissa ja ohjaa kromosomit muodostuviin tytärsoluihin.
30
Lipidit
eli rasva-aineet; niihin kuuluvat erilaiset rasvamaiset yhdisteet. Jaetaan triglyserideihin eli rasvoihin, fosfolipideihin, steroideihin ja karotenoideihin
31
Entsyymit
ovat proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä, mutta eivät kulu niissä itse. Entsyymit ovat biokatalyyttejä.
32
peroksisomi
on tumallisen solun kalvorakkula, jossa useita erilaisia aineenvaihduntareaktioiden entsyymejä, mm. rasvahappojen käsittelyyn. Hajottavat katalaasientsyymin avulla vetyperoksidia hapeksi ja vedeksi.
33
Kemiallinen reaktio
, jossa ravintoaineiden sisältämää energiaa muutetaan monivaiheisesti soluille sopivampaan muotoon (ATP-energiaksi). Reaktio kuluttaa happea. Yhden glukoosin energia muunnetaan noin 32 ATP:n energiaksi.
34
Fotosynteesi
on kemiallinen reaktio, jossa valoenergiaa muunnetaan kemialliseksi, glukoosin (sokerin) sisältämäksi, energiaksi. Reaktion lähtöaineet ovat vesi ja hiilidioksidi ja lopputuotteina glukoosi ja happi.
35
Orgaaninen yhdiste
sisältää useampia kuin yhden hiiliatomin. Hiiliatomit muodostavat ketjuja tai renkaita, ja näihin voi olla liittyneenä muita alkuaineita, esimerkiksi vetyä, happea tai typpeä.
36
Biomolekyylit
ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa ja eliöissä. Suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit
37
Epäorgaaninen yhdiste
ei sisällä hiiliatomeita. Esimerkiksi vesimolekyyli H2O ja happimolekyyli O2 ovat epäorgaanisia yhdisteitä. Myös hiilidioksidi CO2 luetaan epäorgaaniseksi yhdisteeksi, vaikka se sisältää yhden hiiliatomin.
38
Pintajännitys
on nesteen pinnan ilmiö, jossa pinta on kuin joustava kalvo. Johtuu vesimolekyylien välisistä vetovoimista (koheesiosta). Vaikuttaa esimerkiksi veden nousemiseen kasvien johtojänteissä.
39
Kapillaari-ilmiössä
neste nousee painovoimaa vastaan ylöspäin ohuessa putkessa (kuten kasvin johtojänteessä) tai vastaavassa rakenteessa. Johtuu pintajännityksestä.
40
Nukleotidi
on nukleiinihappojen eli DNA:n ja RNA:n rakenneyksikkö. Nukleotidiin kuuluu kolme osaa: emäs, sokeri ja fosfaatti.
41
Transkriptio
on proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe. Siinä geenin informaatio kopioidaan RNA-molekyyliin. Tapahtumaa ohjaa RNA-polymeraasi-entsyymi.
42
DNA:n kahdentuminen
eli kopiointi (replikaatio) tapahtuu aina ennen kuin solu jakautuu. Kahdentumisessa jokaisesta solun DNA-molekyylistä tulee kaksi identtistä DNA:ta. Kahdentumisessa voi kuitenkin tapahtua virheitä
43
Soluväliaine .
on kudossolujen tuottamaa lähinnä proteiinipitoista, hyytelömäistä, säikeistä tai kovempaa aineista. Solut ovat kudoksessa yleensä vähemmistönä
44
Polymeeri
on ketjumainen molekyyli, joka koostuu lukuisista pienistä toisiinsa liittyvistä molekyyleistä. Eliöissä esiintyviä polymeerirakenteisia molekyylejä ovat DNA, RNA, proteiinit ja polysakkaridit, kuten selluloosa ja tärkkelys.
45
Proteiinisynteesi
on proteiinien valmistamista solussa ribosomilla. Ensin tapahtuu transkriptio (lähetti-RNA:n valmistus geenin kopiona), sitten translaatio (aminohappoketjun kokoaminen ribosomilla). Synteesin jälkeen tapahtuu proteiinin muotoutuminen kolmiulotteiseen muotoon.
46
Nukleiinihapot
Nukleiinihapot ja niiden rakenneosat, nukleotidit, koostuvat hiilestä, vedystä, hapesta, typestä ja fosforista. Deoksiribonukleiinihappo DNA ja ribonukleiinihappo RNA toimivat soluissa informaation säilyttäjinä, välittäjinä ja solun toiminnan ohjaajina.
Solut rakentavat ja kopioivat nukleiinihappoja transkriptiossa ja DNA:n kahdentumisessa. Toisenvaraiset eliöt saavat tarvittavat lähtöaineet ravinnostaan. Omavaraiset eliöt rakentavat nukleotidit ja niiden rakenneosat glukoosista muokkaamalla. Siksi ne tarvitsevat myös typpi- ja fosforipitoisia ravinteita maaperästä.
DNA:n ja RNA:n rakenne ja toiminta on kuvattu tarkemmin luvussa Geenit ja niiden toiminta.
47
Proteiinit
Proteiinit ovat biomolekyyleistä kaikkein vaihtelevimman muotoisia. Proteiinit ovat myös solujen määrällisesti runsain biomolekyyliryhmä, ja ne muodostavat solun kuivapainosta yleensä noin 50 prosenttia. Monisoluisissa eliöissä voi olla proteiineja myös solujen ulkopuolella soluväliaineessa.
Proteiinit ovat rakenteeltaan 20 erilaisen aminohapon polymeerejä ja sisältävät hiilen, hapen, vedyn ja typen lisäksi joskus myös rikkiä.
Solut valmistavat kaikki tarvitsemansa proteiinit itse proteiinisynteesissä geeneissään olevien ohjeiden avulla. Osa soluista myös erittää proteiineja aktiivisesti ulkopuolelleen.
Proteiinien rakenne ja toiminta on kuvattu tarkemmin luvussa Geenit ja niiden toiminta.
48
Lipidit eli rasva-aineet
Lipidit eli rasva-aineet ovat rakenteeltaan erilaisia biomolekyylejä, joille kaikille on yhteistä rasvaliukoisuus. Eliöt käyttävät lipideitä muun muassa energianlähteinä ja -varastoina, viestimolekyyleinä ja solujen rakenneosina etenkin solun kalvoissa.
Triglyseridit (rasvat)
Rakenne: glyseroli + kolme rasvahappoa
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Rasvat joko nestemäisiä eli öljyjä tai kiinteitä rasvoja
Solujen energiavarastoja: eläimillä esimerkiksi rasvakudoksessa, kasveilla siemenissä tai hedelmissä
Monityydyttymättömiä rasvahappoja käytetään myös viestimolekyyleinä.
Fosfolipidit
Rakenne: glyseroli + fosfaatti + kaksi rasvahappoa
Toinen pää hydrofiilinen eli vesihakuinen, toinen hydrofobinen eli vesipakoinen
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Kaikki solun kalvorakenteet muodostuvat fosfolipidikaksoiskalvoista.
Kalvoissa myös erilaisia proteiineja, eläinsoluilla myös kolesterolia
Solukalvo, tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, kalvorakkulat, vakuolit
Steroidit
Kolesteroli.
LÄHDE: isizawa (PD)
Rengasrakenne
Esimerkiksi kolesteroli, jolla monenlaisia tehtäviä:
Eläinsolujen solukalvon tärkeä ainesosa
D-vitamiinin ja monien hormonien, kuten sukuhormonien, raaka-aine
Sappinesteen ainesosa
Kasveissa kolesterolin tapaisia steroleita
Karotenoidit
Rakenne: hiiliketjuja
Esimerkiksi punaiset ja keltaiset väriaineet, kuten beetakaroteeni
Pigmenttejä eli väriaineita, käytetään esimerkiksi fotosynteesissä, beetakaroteeni A-vitamiinin esiaste
49
Triglyseridit (rasvat)
Rakenne: glyseroli + kolme rasvahappoa
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Rasvat joko nestemäisiä eli öljyjä tai kiinteitä rasvoja
Solujen energiavarastoja: eläimillä esimerkiksi rasvakudoksessa, kasveilla siemenissä tai hedelmissä
Monityydyttymättömiä rasvahappoja käytetään myös viestimolekyyleinä.
50
Fosfolipidit
Rakenne: glyseroli + fosfaatti + kaksi rasvahappoa
Toinen pää hydrofiilinen eli vesihakuinen, toinen hydrofobinen eli vesipakoinen
Rasvahapot tyydyttyneitä tai tyydyttymättömiä
Kaikki solun kalvorakenteet muodostuvat fosfolipidikaksoiskalvoista.
Kalvoissa myös erilaisia proteiineja, eläinsoluilla myös kolesterolia
Solukalvo, tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, kalvorakkulat, vakuolit
51
Steroidit
Rengasrakenne
Esimerkiksi kolesteroli, jolla monenlaisia tehtäviä:
Eläinsolujen solukalvon tärkeä ainesosa
D-vitamiinin ja monien hormonien, kuten sukuhormonien, raaka-aine
Sappinesteen ainesosa
Kasveissa kolesterolin tapaisia steroleita
52
Karotenoidit
Rakenne: hiiliketjuja
Esimerkiksi punaiset ja keltaiset väriaineet, kuten beetakaroteeni
Pigmenttejä eli väriaineita, käytetään esimerkiksi fotosynteesissä, beetakaroteeni A-vitamiinin esiaste
53
Hiilihydraatit
Hiilihydraatit ovat eliöiden energianlähteitä ja -varastoja. Myös kasvi-, sieni- ja bakteerisolujen soluseinät ovat hiilihydraattirakenteisia.
Monosakkaridit
Glukoosi.
LÄHDE: Neurotiker(PD)
Glukoosi C6H12O6
Solujen tärkein energianlähde
Muodostuu fotosynteesissä
Muiden biomolekyylien molekyylien raaka-aine
Muita esimerkiksi fruktoosi, galaktoosi, deoksiriboosi, riboosi
Disakkaridit
Sakkaroosi koostuu glukoosista ja fruktoosista.
Sakkaroosi = glukoosi + fruktoosi
Maltoosi = glukoosi + glukoosi
Laktoosi = glukoosi + galaktoosi
Energiavarastoja ja energianlähteitä
Oligosakkaridit
Muutaman (3–10) erilaisen monosakkaridin muodostamia sokeriketjuja
Solukalvon ulkopinnalla eläinsoluissa, toimivat esimerkiksi valkosolujen tunnistusmolekyyleinä'
Polysakkaridit
Selluloosa, tärkkelys, glykogeeni
Lukuisista glukooseista muodostuneita pitkiä ketjuja
Selluloosa kasvisolujen soluseinissä
Tärkkelys kasvien, glykogeeni eläinten energiavarasto
Muita esimerkiksi ligniini, kitiini ja mureiini
54
Aktivaatioenergia
on se tietty energiamäärä, jota tarvitaan käynnistämään kemiallinen reaktio.
55
Substraatti
on molekyyli, jonka kemiallista reaktiota entsyymi katalysoi. Entsyymin toiminnan kohde
56
Kofaktori
on entsyymiproteiinin lisäosa, joka on välttämätön sen toiminnalle; esimerkiksi metalli-ioni tai vitamiini.
57
Koentsyymi
on entsyymiproteiinin lisäosa, joka on välttämätön sen toiminnalle. Termiä käytetään kofaktoreista, jotka ovat orgaanisia molekyylejä, kuten vitamiineja.
58
DNA-polymeraasi
on entsyymi, joka vastaa DNA-juosteiden kopioinnista kaikissa soluissa. Liittää nukleotidit oikeassa järjestyksessä vanhan juosteen pariksi. Käytetään myös geenitekniikassa
59
RNA-polymeraasi
on entsyymi, joka vastaa RNA-molekyylien valmistamisesta kaikissa soluissa. Entsyymi rakentaa RNA-molekyylejä DNA:ta mallina käyttäen. Vastaa transkriptiosta.
60
Ruuansulatusentsyymit
ovat ruuansulatuskanavan elinten erittämiä entsyymeitä, jotka pilkkovat ravintoaineita pienemmiksi molekyyleiksi, imeytymiskelpoiseen muotoon. Esimerkiksi amylaasi, lipaasi, pepsiini, peptidaasit.
61
Denaturoitumisessa
entsyymin tai muun proteiinin kolmiulotteinen rakenne purkautuu esimerkiksi liian korkean lämpötilan takia. Myös väärä pH tai korkea suolapitoisuus voi aiheuttaa denaturoitumisen
62
inhibiittori
on entsyymin toimintaa salpaava aine, joka voi kiinnittyä joko aktiiviseen kohtaan tai muualle entsyymiin. Esimerkiksi monet myrkyt vaikuttavat entsyymejä inhiboimalla.
63
atp molekyyli
Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on solujen aineenvaihdunnan energianlähde.
ATP-molekyyli sisältää korkeaenergisiä sidoksia, joista voidaan solutasolla helposti vapauttaa juuri sopiva määrä energiaa esimerkiksi yksittäisen entsyymin toimintaan.
Soluissa ATP-molekyylin rakentamista tapahtuu niin fotosynteesin valoreaktiossa, soluhengitysreaktioissa kuin käymisreaktioissakin. ATP-molekyyli on kemialliselta rakenteeltaan RNA-nukleotidi.
64
Glykoproteiinit
ovat proteiineja, joissa on kiinni lyhyitä hiilihydraattiketjuja. Esiintyy mm. eläinsolujen solukalvoilla.
65
Glykolipidit
ovat eläinsolujen solukalvon lipidejä, joihin on kiinnittynyt lyhyitä hiilihydraattiketjuja.
66
Kalvorakenteisia
soluelimiä ovat solukalvon lisäksi tumakotelo, solulimakalvosto, Golgin laite, mitokondriot, viherhiukkaset, vakuolit sekä vesikkelit, kuten lysosomit ja peroksisomit. Ne kaikki rakentuvat fosfolipidien ja proteiinien muodostamasta kaksoiskalvosta.
67
solukalvon rakenne
solukalvo koostuu kahdesta kerroksesta fosfolipidimolekyylejä. Kalvo on noin kahdeksan nanometrin paksuinen. Eläinsolujen solukalvoissa on myös kolesterolia. Fosfolipidikalvossa on lukuisia erilaisia proteiineja, jotka muodostavat jopa puolet kalvon massasta. Sekä lipidit että proteiinit voivat liikkua kalvolla. Eläinsolujen solukalvolla on myös glykoproteiineja ja glykolipidejä. Muilla soluilla kuin eläinsoluilla on solukalvon ulkopuolella soluseinä.
68
solukalvon proteiinin tehtävä
osa on reseptoreita, osa tunnistusmolekyylejä, jotkut entsyymejä. Osa kiinnittää solukalvon viereisiin soluihin, soluväliaineeseen tai solun tukirankaan. Aineiden siirtoon osallistuvat proteiinit ovat esimerkiksi kanavia, kantajia, kuljettajia tai pumppuja.
69
Diffuusio
on aineen tai yhdisteen liikkuminen solukalvon läpi ilman energiaa. Aine siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
70
Apoptoosi
eli ohjelmoitu solukuolema; geneettisesti säädelty tapahtuma, jossa solu hajoaa kontrolloidusti. Tapahtuu esimerkiksi yksilönkehityksen eri vaiheissa, myös solujen vanhetessa
71
Kasvihormonit
ovat kasvisolukoiden erittämiä viestimolekyylejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kasvien kasvuun, erilaistumiseen, kukkien ja hedelmien kehittymiseen. Esimerkiksi auksiini ja gibberelliinit
72
Tuma
Solun toiminnan ohjaus; geneettisen materiaalin säilyttäminen ja geenien transkriptio
73
Umpirauhanen
tuottaa hormoneja ja vapauttaa niitä verenkiertoon. Näitä ovat ihmisellä esimerkiksi aivolisäke, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, käpyrauhanen, haima, kivekset ja munasarjat.
74
Solulima
Solun useimpien entsyymien toimintapaikka, erilaisia aineenvaihdunnan reaktioita
75
Ribosomi
Translaatio eli aminohappoketjujen kokoaminen lähetti-RNA:n ja siirtäjä-RNA:iden avulla
76
Solukalvo
Solun suojaaminen sekä aktiivinen ja passiivinen aineiden siirto soluun ja solusta ulos
77
Solulimakalvosto
Solun valmistamien proteiinien muokkaaminen ja jalostaminen (karkea) sekä lipidien valmistaminen (sileä)
78
Golgin laite
Solulimakalvostosta saapuvien proteiinien muokkaaminen ja niiden ohjaaminen lopullisiin kohteisiin, kuten lysosomeihin tai solukalvolle
79
Lysosomi
Erilaisten molekyylien pilkkominen useiden eri entsyymien avulla
80
Mitokondrio
ATP-molekyylien valmistaminen soluhengitysreaktioss
81
Solun tukiranka
Proteiinisäikeitä ja -putkia; vaikuttaa solun muotoon, saa aikaan solun liikkeitä
82
Viherhiukkanen
Fotosynteesin tapahtumapaikka
83
Soluseinä
Solukalvon ulkopuolinen solua tukeva rakenne kasvi- ja sienisoluissa
84
Transkriptio tapahtuu
tumassa
85
Translaatio tapahtuu
ribosomilla
86
Aineiden kuljetus kantaja- tai kuljettajaproteiinien avulla tapahtuu
solukalvolla
87
Proteiinien muokkausta tapahtuu
karkeassa solulimakalvostossa
88
ATP:n tuotantoa tapahtuu
mitokondriossa
89
Aineiden hajotusta tapahtuu
lysosomeissa
90
DNA:n kahdentuminen tapahtuu tumalimassa
tumalimassa
91
Tumasukkulan muodostumista ohjaa eläinsoluissa
keskusjyvänen
92
Kasvisoluissa nestevarastona toimii
vakuoli
93
Kasvi- ja sienisolujen ulkopinnalla on
soluseinä
94
95
Vertaile lyhyesti alla mainittuja solun osia niiden rakenteen ja toiminnan perusteella. Kirjoita jokaiseen kohtaan lyhyt teksti.
Solukalvo – tumakotelo
Sileä solulimakalvosto – karkea solulimakalvosto
Lysosomi – vakuoli
Tumajyvänen – keskusjyvänen
1.Solukalvo – tumakotelo:
Kummatkin koostuvat fosfolipidikaksoiskalvosta, mutta tumakotelossa on kaksi kalvoa päällekkäin. Solukalvo suojaa solua ja säätelee aineiden kulkua solusta sisään ja ulos. Se vastaanottaa viestejä ja osallistuu solujen kiinnittymiseen toisiinsa sekä solun sisäiseen tukirankaan. Tumakotelo taas suojaa tuman sisältöä ja eristää sen solulimasta, mutta tumakotelossa on reikiä, tumahuokosia. (Tumakotelo häviää mitoosin ja meioosin aikana ja rakentuu sitten uudestaan.)
2.Sileä solulimakalvosto – karkea solulimakalvosto:
Kumpikin rakentuu fosfolipidikaksoiskalvosta, joka muodostaa putkimaisia ja litteän pussimaisia rakenteita. Vain karkean solulimakalvoston pinnalla on ribosomeja, ja se osallistuu proteiinien jatkojalostukseen solussa ja toimii tässä yhteistyössä Golgin laitteen kanssa. Sileä solulimakalvosto muokkaa lipidejä.
3.Lysosomi – vakuoli:
Kummatkin ovat fosfolipidikalvon ympäröimiä rakkulamaisia rakenteita. Lysosomien sisällä on erilaisia hajottavia entsyymejä, ja niiden avulla solut hajottavat erilaisia aineita. Vakuoli taas on veden täyttämä kalvosäkki, mutta veteen voi olla liuenneena erilaisia varasto- ja väriaineita. Lysosomeja on eläin- ja sienisoluissa, vakuoleita etenkin kasvi- mutta myös sienisoluissa. (Kasvisolujen vakuolit voivat toimia lysosomien kaltaisesti.)
4.Tumajyvänen – keskusjyvänen:
Tumajyvänen on tuman kromatiinin tihentymä, ja siellä valmistuu ribosomaalista RNA:ta ja ribosomien osia. Keskusjyväsiä on vain eläinsoluissa. Ne koostuvat proteiiniputkista ja sijaitsevat tuman ulkopuolella. Ne ohjaavat tumasukkulan syntyä eläinsoluissa mitoosin ja meioosin aikana.
96
. Kaikki lipidit sisältävät rasvahappoja.
väärin
97
Kasviöljy, kuten auringonkukkaöljy, on esimerkki triglyseridistä, joka sisältää tyydyttymättömiä rasvahappoja.
oikein
98
Eläinrasvat eli eläinperäiset triglyseridit sisältävät pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja.
oikein
99
Monityydyttymättömät rasvahapot ovat terveydelle haitallisia.
väärin
100
Rasvat eli triglyseridit ovat sekä kasveissa että eläimissä tärkeä energiavarasto.
oikein
101
Rasvahappoja voidaan käyttää soluhengityksessä ATP:n tuotantoon.
oikein
102
Glukoosi on kuusihiilinen monosakkaridi, jota muodostuu esimerkiksi fotosynteesissä.
oikein
103
. Kuvan hiilihydraattimolekyyli on polysakkaridi, koska siinä on yli 10 hiiliatomia.
väärin
104
Tavallinen sokeri, sakkaroosi, on glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi.
oikein
105
Maitosokeri eli laktoosi on esimerkki eläinperäisestä monosakkaridista.
väärin
106
. Perunoiden sisältämä tärkkelys on fruktoosin polymeeri ja kasvien tärkeä varastohiilihydraatti.
väärin
107
eläinten varastohiilihydraatti, glykogeeni, on puolestaan glukoosin polymeeri.
oikein
108
Eläinsolujen solukalvon proteiineissa ja lipideissä on usein kiinni oligosakkaridiketjuja.
oikein
109
Puuaines sisältää runsaasti hiiltä etenkin polysakkaridien, kuten selluloosan, muodossa
oikein
110
Selosta lyhyesti esimerkin avulla, miten aineet kulkeutuvat solun sisään ionikanavan kautta, endosytoosissa ja diffuusiossa. (9 p.)
Diffuusiossa veteen liuenneet aineet siirtyvät suuremmasta pitoisuudesta pienempään, esimerkiksi happi ja hiilidioksidi siirtyvät keuhkojen keuhkorakkuloissa hiussuonien seinämien ja keuhkorakkulan seinämän läpi. Diffuusioon ei tarvita ATP-energiaa.
Endosytoosissa ”solu syö” isompia kappaleita. Ensin solu tunnistaa kohteen (solukalvon reseptorien avulla) ja solukalvo alkaa kääriytyä kappaleen, esimerkiksi mikrobin, ympärille. Solukalvo kuroutuu rakkulaksi, joka siirtyy solun sisälle, jossa solun entsyymit pilkkovat sen sisällön.
Ionikanava on kalvoproteiini, joka siirtää passiivisesti ioneja suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen. Esimerkiksi hermosolussa siirtyy natriumia solukalvon läpi solun sisään ja kaliumia ulospäin. Ionikanava ei tarvitse ATP-energiaa toimintaansa.
biologia 3
flashcards
Decks in class (21)
# Cards
-
251
-
3 nisäkkäät tunistaminen31
-
3 linnut tunnistaminen45
-
3Lajintunnistus: Matelijat, sammakkoeläimet ja kalat18
-
3Lajintunnistus: Niveljalkaisia15
-
3 Lajintunnistus: Puut ja pensaat16
-
3 Lajintunnistus: Sienet ja jäkälät12
-
3.6124
-
4110
-
4.246
-
4.136
-
bakteereista ja viruksista24
-
4.5 peritytyminen51
-
4.340
-
666
-
6.160
-
6.226
-
6.329
-
6.449
-
6.528
-
6.622
