nature vs nurture -ajatusmaailma
nature -näkökulma viittaa siihen, että geenit määrittelevät ihmisen kehitystä.
nurture -näkökulma viittaa siihen, että ympäristö vaikuttaa ihmisen kehitykseen.
Kyse ei todellisuudessa ole siitä, kumpi näistä vaikuttaa. Geenit ja ympäristö yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään vaikuttavat ihmisen kehitykseen. Geenit voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla ympäristö vaikuttaa tiettyyn yksilöön tai ympäristön tekijät taas siihen, millä tavalla geenit esiintyy tai esiintyvätkö ne lainkaan.
Life-span perspective (elämänkulku)
Näkökulma huomioi kaikki elämän vaiheet, eli kyseessä ei ole elämänkaari, jossa kehitys hiipuisi vanhetessa. Tämä näkökulma on johtanut ajatukseen siitä, että kehitys on 1. monisuuntaista 2. monikontekstista 3. monikulttuurista 4. monitieteellistä ja 5. muovaantumiskykyistä (plastic)
kehitys on monisuuntaista
Kehitykseen liittyy esimerkiksi erilaisia vaiheita, jolloin tietty kehitys on todennäköisintä ja helpointa (herkkä ajanjakso) tai jolloin kehityksen on tapahduttava tai muuten se ei voi tapahtua lainkaan (kriittinen ajanjakso). Kehitykset toisissa osa-alueissa voi johtaa vajeisiin joissakin toisissa osa-alueissa, eli kehitys ei ole aina yksisuuntaista.
kehitys on monikontekstista
Ympäristö vaikuttaa kehitykseen koko elämän ajan. Kehitykseen vaikuttaa myös konteksti, eli esimerkiksi millaisessa ajassa ja kulttuurissa ihminen elää. Kontekstin tasoja voidaan hahmottaa muun muassa Bronfrenbennerin bioekologisen mallin avulla, jossa yksilön kehitykseen vaikuttavat kontekstit ovat jaettu viiteen eri tasoon: mikrosysteemi, mesosysteemi, eksosysteemi, makrosysteemi, kronosysteemi
kehitys on monitieteellistä
Jotta ihmisen kehitystä voi ymmärtää, on tarkasteltava useita eri tieteenaloja. Esimerkiksi biologinen, lääketiede, psyklogia, sosiaalitieteet…
kehitys on muovaantumiskykyistä (plastic)
ihmisen piirteet ovat muokattavissa, mutta ihmisellä kuitenkin aina säilyy hänen kokemukset, geenit yms, eli tietynlainen pohja ihmisellä aina on, mitä ei saa pois.
differential sensibility
idea siitä, että osa ihmisistä on ns. haavoittuvaisempia tietyille kokemuksille kuin toiset, eli sama kokemus voi vaikuttaa kahteen eri henkilöön täysin eri tavalla. Tätä pidetään usein geneettisistä eroavaisuuksista johtuvana.
mitkä ovat kolme suurta teoriaa
1) psykoanalyyttinen teoria (Freud) 2) behaviorismi (Watson) 3) kognitiivinen teoria (Piaget)
psykoanalyyttinen teoria (Freud)
- teorian ytimessä sisäiset vietit,syvät motiivit ja tiedostamattomat tarpeet.
- näiden piilevien tarpeiden ja viettien uskotaan ohjaavan yksilön käyttäytymistä myös aikuisuudessa
- psykoanalyyttinen teoria lähtöisin Freudilta, jonka näkemyksen mukaan ihmisen ensimmäisen kuuden vuoden kehitys tapahtuu kolmessa eri vaiheessa (oral, anal, phallic) , jota kutakin kuvaa eri seksuaalinen intressi joka eri vaiheessa kumpuaa aina eri kehonosasta.
- Freudin teorian mukaan seksuaalinen nautinto on linkittynyt eri kehityksen vaiheisiin, tarpeisiin ja haasteisiin. Näihin vaiheisiin sisältyy erilaisia konflikteja ja haasteita, ja se miten ihminen ratkaisee nämä vaikuttaa persoonallisuuteen koko elämän mittaisesti.
- Freudin teorian mukaan uusia kehityksen vaiheita ei enää murrosiän jälkeen tule.
psykoanalyyttinen teoria (Erikson)
- Erikson on toinen psykoanalyyttisen teorian tutkija, mutta hänen näkökulmansa (perhe, kulttuuri) oli erilainen kuin Freudilla (seksuaalinen)
- Myös Eriksonin mukaan aikuisiän ongelmat kumpuavat ratkaisemattomista lapsuusajan kriiseistä. Erikson kuvaa kahdeksaa kehityksen vaihetta, jota kutakin kuvaa jokin tietty haaste tai kehityksellinen kriisi.
- Toisin kuin Freud, Erikson tunnistaa myös aikuisiän kehitysvaiheita.
Behaviorismi
- nousi vastakohdaksi psykoanalyyttiselle teorialle ja tiedostamattomille vieteille
- Watsonin näkökulma perustui sellaisten asioiden tutkimiselle, jota voidaan mitata ja nähdä.
- Behaviorismi korostaa siis käyttäytymistä, eikä irrationaalisia ajatuksia tai piileviä haluja.
- Teoria eroaa psykoanalyyttisesta myös siten, että behavioristit eivät usko kehityksen tapahtuvan vaiheissa, vaan pikkuhiljaa ja pieni askel kerrallaan.
- teoriaan liittyy vahvasti ehdollistaminen
klassinen ehdollistaminen
- behaviorismi
- oppimisprosessi, jossa merkityksellinen ärsyke yhdistetään neutraaliin ärsykkeeseen. Neutraalilla ärsykkeellä ei siis ole ennen ehdollistamista mitään tiettyä tarkoitusta tai merkitystä. Klassisen ehdollistamisen avulla ihminen oppii yhdistämään neutraalin ärsykkeen merkitykselliseen ärsykkeeseen, ja lopulta reagoimaan neutraaliin ärsykkeeseen samalla tavalla kuin merkitykselliseen ärsykkeeseen.
operantti ehdollistaminen
-behaviorismi
- oppimisprosessi, jossa jotakin toimintaa seuraa miellyttävä tai epämiellyttävä seuraus
sosiaalisen oppimisen teoria
- sosiaalisen oppimisen teoria on behaviorismiteorian laajennus
- ottaa huomioon sen, että ihmiset eivät ole ainostaan reaktiivisia, vaan sosiaalisia ja toiminnallisia. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan ihmiset siis oppivat myös ilman oman toimintansa vahvistamista erityisesti mallioppimisen kautta, eli kopioimalla sitä, mitä muut tekevät.
kognitiivinen teoria
- Piaget
- Tämän teorian mukaan ajatukset ja odotukset vaikuttavat perusteellisesti asenteisiin, uskomuksiin, toimintaan..
- tämä teoria siis keskittyy siihen, miten ihmisten tavat ajatella muuttuvat
- piagetin mukaan kognitiivinen kehitys tapahtuu neljässä ikään liittyvässä eri vaiheessa: 1. sensorimotor 2. preoperational 3. concrete operational 4. formal operational
- Piagetin mukaan älyllistä kehitystä tapahtuu, kun ihmiset jokaisessa iässä tavoittelevat kognitiivista tasapainoa. Uudet asiat, kokemukset ja ideat voivat aiheuttaa ns. kognitiivisen epätasapainotilan ja aiheuttaa ihmisessä tästä syystä hämmennystä. Tämän epätasapainotilan ratkaiseminen voi johtaa kognitiiviseen kasvuun, kun ihmiset muokkaavat ajatteluaan. Tätä ajattelun muokkaamista on Piagetin mukaan kahta eri tyypiä: omaksuminen (assimilation) ja mukautuminen (accommodation)
kognitiivinen teoria, omaksuminen (assimilation)
uudet kokemukset tulkitaan niin, että ne sopivat vanhoihin jo omaksuttuihin ideoihin.
kognitiivinen teoria, mukautuminen (accomodation)
vanhat ideat järjestellään uudelleen niin, että ne sisältävät uudet kokemukset. Tämä ajattelun muokkaamisen tapa on hankalampaa kuin omaksuminen (assimilation), mutta tuottaa älyllistä kehitystä.
information processing theory
- liittyy kognitiiviseen teoriaan, on ns. uudempi versio siitä.
- Tämä teoria vertaa ihmisen ajatteluprosesseja tietokoneen toimintaan, eli on jokin syöte, joka käsitellään (aiheuttaa aivoissa reaktioita ja erilaisia yhteyksiä ja muistoja) ja lopputuloksena on jokin suorite.
uudemmat teoriat
- sosiokulttuurinen teoria 2. universaalit teoriat eli evoluutiopsykologia ja humanismi
sosiokulttuurinen teoria
- Lev Vygotsky
- uudempi teoria, jonka mukaan kehitys on seurausta jokaisen ihmisen dynaamisesta vuorovaikutuksesta häntä ympäröivien sosiaalisten ja kulttuuristen voimien kanssa.
- ottaa siis paremmin huomioon elämänkulku -näkökulman eli monitieteellisyyden, monikontekstisuuden, monikulttuurisuuden …
- tässä teoriassa kulttuuri nähdään erottamattomana osana yksilöiden jokapäiväiseen kehitykseen sosiaalisen kontekstin kautta.
- Jokainen ihminen kehittyy hänen yhteisönsä lahjakkaampien henkilöiden opastuksessa (mentori-oppija asetelma. apprenticeship in thinking)
- ohjattu osallistuminen (guided participation) on se prosessi, jolla ihmiset oppivat toisilta
- proximal development: tämän teorian mukaan kaikki oppiminen on sosiaalista. Mentori löytää oppijan proximal development alueen, eli ne tiedot ja taidot, jotka oppija on lähellä omaksua, mutta ei vielä täysin ilman apua. Mentorin opastuksella oppija omaksuu nämä taidot.
humanismi
- universaali teoria
- kaikki ihmiset jakavat samat impulssit ja motivaatiot
- humanismi keskittyy siis siihen, mikä kaikissa ihmisissä on samaa
- humanismin mukaan kaikkia ihmisiä yhdistää samat perustarpeet kulttuurista, sukupuolesta ja taustasta riippumatta
- Humanismiin liittyy vahvasti Maslowin tarvehierarkia: 1. fysiologiset tarpeet 2. turvallisuuden tarve 3. rakkauden ja läheisyyden tarve 4. arvostuksen tarve ja 5. itsensä toteuttamisen tarve
- humanismi ei edellytä tiettyjä kehityksen vaiheita, mutta ideaalisti tarvepyramidissa liikutaan ylöspäin kasvettaessa.
evoluutioteoria
- tämän teorian mukaan monet ihmisten impulsseista, tarpeista ja käyttäytymisestä ovat kehittyneet auttaakseen ihmisiä selviytymään
- evoluutioteorian mukaan kaikilla lajeilla on kaksi perusviettiä: selviytyminen ja lisääntyminen
- yksi evoluutioteorian perusideoista on valikoituva adaptoituminen, eli ihmiset reagoivat vieläkin samoilla tavoilla, mitkä auttoivat heitä kauan sitten selviytymään ja lisääntymään. Valikoivalla adaptoitumisella tarkoitetaan siis sitä prosessia, jolla ihmiset sopeutuvat ympäristöönsä. Ne geenit, jotka ovat olleet selviytymisen ja lisääntymisen kannalta tärkeitä ovat lisääntyneet väestössä ja niistä on vähitellen tullut yleisempiä.
eklektinen näkökulma
kokonaisvaltainen näkemys kehityksestä vaatii kaikkien näiden teorioiden tarkastelua. Useimmat tutkijoista suosii eklektistä näkökulmaa, eli eivät suosi yhtä teorioista vaan tarkastelevat ja hyödyntävät niitä kaikkia.
hedelmöittynyt munasolu
- zygote
- kahden sukusolun eli siittiösolun ja munasolun yhdistelmä
- sisältää kaikki ihmisen geenit
