kehityspsykologia
psykologian osa-alue, jossa tutkitaan ihmisen kehitystä eri elämänvaiheissa
ikäkausi
kehityksen vaihe, joka sijoittuu tiettyjen ikävuosien välille
perimä eli genotyyppi
yksilön geenien kokonaisuus, jonka hän perii vanhemmiltaan
kehitystehtävä
tiettyyn kehityksen vaiheeseen liittyvä keskeinen muutos ja sen käsittely
kehityspolku
yksilön oman kehityksen jatkumo, jossa aiemmat elämänvaiheet vaikuttavat myöhempiin kehityksen vaiheisiin
kehitystä suojaava tekijä
asioita ja tapahtumia, jotka vaikuttavat yksilön kehityspolkuun myönteisesti
kehityksen riskitekijä
asia, jonka tiedetään uhkaavan ja häiritsevän suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia
poikittaistutkimus
asetelma, jossa tutkitaan tiettyjä ihmisiä tiettynä ajanhetkenä, esim. verrataan yhtä ikäryhmää toiseen ikäryhmään
pitkittäistutkimus
(seurantatutkimus) asetelma, jossa samoja yksilöitä tutkitaan toistuvasti eri aikoina
kaksostutkimus
tutkimusasetelma, jossa tarkastellaan joko identtisiä tai epäidenttisiä kaksosia tai verrataan heitä toisiinsa
perimä
eli genotyyppi on yksilön geenien kokonaisuus, jonka hän perii vanhemmiltaan; ihmisen koko genomi eli kromosomeissa sijaitseva geeniaines
transaktionaalisuus
ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa osapuolet vaihtavat ärsykkeitä ja reaktioita, ja jossa kummankin toiminta vaikuttaa toiseen
plastisuus
eli muovautuvuus on hermoston ominaisuus, jonka avulla aivot muovaavat toimintaansa toiminnan ja ympäristön perusteella; oppimisen biologinen perusta
myelinisaatio
hermosolujen viejähaarakkeen ympärille rakentuu rasvasta koostuva myeliinituppi, joka nopeuttaa hermoimpulssin kulkua
sikiöaikainen ohjelmoituminen
sikiöaikana kasvuympäristön vaikutus vauvaan, esim. äidin stressi -> syntyneen vauvan levottomuus ja itkuisuus
vauvaikä
0-1 vuoden ikä
herkkyyskausi
ajanjakso ja kehitysvaihe, jolloin jonkin kyvyn oppiminen on hermoston kehityksen kannalta otollista; erityisesti lapsuudessa aivot muovautuvat herkästi kokemusten ja harjoittelun myötä
moniaistisuus
sama asia tapahtuu useassa aistissa yhtä aikaa, esim. puhe + suun liikkeet tai kohteen osoittaminen; kiinnittää helposti vauvan tarkkaavaisuuden -> olennainen oppimisen kannalta
vuorovaikutus
kahden tai useamman henkilön välinen toiminta, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa
temperamentti
ihmisen synnynnäinen ja yksilöllinen toimintatyyli ja reagointitapa, eli yksilön synnynnäiset reagointitaipumukset; koostuu Rothbartin mukaan reaktiivisuudesta (taipumukset kokea kielteisiä ja myönteisiä tunteita) ja itsesäätelystä
varhainen vuorovaikutus
ensimmäisinä elinvuosina eli syntymästä 1-2 vuoden ikään tapahtuva vauvan ja vanhemman välinen vastavuoroinen kommunikaatio, tunnetilojen jakaminen, yhdessä kokeminen ja tekeminen
tunnetilojen jakaminen
vauva ja vanhempi peilaavat tunteitaan ja pyrkivät pääsemään yhteiseen tunnetilaan
tunteiden yhteen sovittaminen
kun esim. vauvan tunnetilassa tapahtuu muutos, vanhempi reagoi siihen toiminnallaan sekä tunteillaan päästäkseen takaisin samaan tunnetilaan vauvan kanssa; vauva alkaa oppia, että vanhemman toiminnan muutokset ovat vastauksia hänen tunteisiinsa
protokeskustelu
vanhemman ja vauvan välistä “sananvaihtoa”; rytmistä vuorovaikutusta, jossa vanhempi vastaa vauvalle toiminnallaan, eleillä, ilmeillä ja puheella; välittää keskinäistä kiintymyksen tunnetta puolin ja toisin; luovat vauvalle varhaisia kokemuksia äänteiden ja äännähdysten käyttämisestä vuorovaikutuksessa