Mitkä olivat tutkimuksen tavoitteet?
Selvittää, olisiko äänihäiriöillä ja työstressillä yhdistettynä voimakaampi vaikutus kuin erikseen:
1) heikentyneeseen työkykyy
2) taustamuuttujiin, erityisesti huonoon ilmanlaatuun
Miksi tätä asiaa tutkitaan?
Äänihäiriöiden, stressin sekä sisäympäristön laadun vuorovaikutukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota työkyvyssä opettajilla.
Menetelmät karkeasti
Teimme kyselytutkimuksen, joka sisälsi validoidun työkyvyn itsearvioinnin ja koulurakennusten teknisen arvioinnin käyttäen otosta (n=1198) ja alaotosta (n=538) suomalaisista opettajista.
Osallistujat?
Suomalaiset ala- ja yläasteen opettajat
Kaksi näytettä: (otos=1198) ja (alaotos=538)
81% naisia, 19% miehiä
ka.ikä=44 vuotta, SD=9.1
Mitkä olivat tutkimuksen tulokset?
- Äänihäiriöillä ja työstressillä oli yhdistettynä voimakkaampi yhteys alentuneeseen työkykyyn kuin erikseen arvioituna (p<.001)
- Stressin esiintyminen oli yleisempää huonossa ja kohtalaisessa työkyvyssä kuin äänihäiriöiden esiintyminen
->Vuorovaikutus ei liittynyt taustamuuttujiin yhtä selvästi kuin äänihäiriöihin ja stressiin - Niistä opettajista, joilla ei ollut äänihäiriöitä eikä stressiä (A), 90% ilmoitti olevansa hyvä työkyky, kun taas 40% sekä äänihäiriöstä että stressistä kärsineistä opettajista (D) oli huono työkyky.
- Taustamuuttujien osalta lähes puolella ongelmattomissa rakennuksissa työskentelevistä koehenkilöistä ei ole stressi- tai äänihäiriöitä.
- A oli suurin ryhmä osallistujia, jotka työskentelivät ongelmattomissa rakennuksissa, C oli suurin ryhmä osallistujia, jotka työskentelivät ongelma- ja remontoiduissa rakennuksissa
Mitä jatkoehdotuksia tutkimuksessa annetaan?
i) suositellaan tarjoamaan tukea työstressin vähentämiseen opettajien työsuorituksen parantamiseksi
ii) löydökset tukevat myös koulurakennusten ylläpitoa ja hyvässä kunnossa pitoa
iii) äänihäiriöiden ja niihin liittyvien muuttujien mahdollisten vaikutusten työkyvyn selvittämiseksi tarvitaan seurantatutkimuksia
Mihinkä asioihin työkyvyn heikkenemisen on havaittu vaikuttavan? (johdanto) AIEMPI TUTKIMUS
naisen sukupuoli
ikääntyminen
yleinen terveys
sairauspoissaolot (erityisopettajilla enemmän)
Mitkä asiat ovat selkeitä äänihäiriöiden riskitekijöitä opettajilla?
Astma
Refluksi
Mikä oli tutkimuksen hypoteesi?
Että äänihäiriöillä ja stressillä olisi yhdistettynä voimakkaampi vaikutus alentuneeseen työkykyyn ja taustamuuttujiin, erityisesti huonoihin ilmanlaatuolosuhteisiin, kuin jos niitä arvioitaisiin erikseen
->Toteutui
Mihin nykyisen tutkimuksen kerrotaan kuuluvan?
Osa epidemiologista tutkimusta, joka keskittyy
-äänihäiriöihin,
-työstressiin,
-työympäristöön
- ja opettajien työkykyyn
Miten tieto kerättiin ja osallistujat rekrtytoitiin?
-Maaliskuussa 2017
-Lähetettiin kyselylomake kolmen Suomen kaupungin opettajille (kahdella muistutuksella)
-kysely suoraan opettajien työsähköpostiosoitteeseen
-vastausprosentti 33%
-eettinen hyväksyntä turusta
-lupa kaupungeilta
-osallistujat antoivat kirjallisen suostumuksensa
Miten äänihäiriöitä tutkittiin?
Seulontakysely:
1. aamukäheys
2. ääni rasittuu tai väsyy
3. ääni madaltuu tai käheytyy
4. ääni katkeilee
5. vaikeus tulla kuulluksi
6. kurkun kakistelu tai yskiminen
7. kipu kurkunpään ympärillä
vastausvaihtoehdot:
-joka päivä
-joka viikko
-harvemmin
-ei koskaan
Opettajat joilla oli kaksi tai enemmän äänioireita viikottain tai useammin viimeisen 12kk aikana, määriteltiin äänihäiriöisiksi
Miten työstressiä arvioitiin?
Validoitu yksi-iteminen kysymys
5 pisteen Likert
Dikotomisoitiin muuttuja analyysissa seuraavasti:
-stressitön= ei lainkaan, vähän tai jonkin verran
-stressaava= melko paljon, erittäin paljon
1198:sta 25%:lla oli työstressiä
Lisäksi yhdistettiin äänihäiriöiden ja työstressin tiedot ja luokiteltiin seuraavasti:
A: ei äänihäiriöitä, ei stressiä
B: ei äänihäiriöitä, stressiä
C: äänihäiriöitä, ei stressiä
D: äänihäiriöitä, stressiä
Tuloksena olevaa muuttujaa kutsutaan äänen ja stressin yhdistelmäksi
Miten työkykyä mitattiin?
Validoitu yksi-iteminen kysymys: Work Ability Score: WAS
-nykyinen työkyky vs elämän paras työkyky
-asteikko 0-10 (0=täysin työkyvytön, 10=työkyky parhaimmillaan)
WAS luokittelu:
-huono: 0-5
-kohtalainen: 6-7
-hyvä: 8-9
-erinomainen: 10
-hyvä ja erinomainen yhdistettiin analyylissä hyväksi
-71%: hyvä
-23%: kohtalainen
-6%: huono
Mitkä olivat taustamuuttujia?
- Sukupuoli
- Ikä
- Ammattiluokkaryhmä (luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja)
- Ääneen liittyvät sairaudet (astma, refluksi)
- Sairauspoissaolot (edellisen vuoden sairauspoissaolojen määrä ja yli 14 päivän sairauspoissaolojen määrä)
Ei arvioitu tupakointia, koska se ei liittynyt äänihäiriöihin otoksessa.
Miten koulurakennusten arviointi suoritettiin?
-Tekninen arviointi
-538 koehenkilön osaotoksella
-työskentelivät yhdessä
sisällytetyistä kaupungeista
-kokonaisarvio sisäilman ja äänihäiriöihin liittyvistä puutteista
-suoritti kaksi teknistä asiantuntijaa
-tieto perustui asiantuntijoiden muistiin koulurakennuksissa tehdyistä tutkimuksista ja mittauksista liittyen ilmanvaihtoon ja epäpuhtauksiin
Asiantuntijat luokittelivat 67 koulurakennusta seuraavasti:
-ei sisäilmaongelmia
-sisäilmaongelmia, ei korjattu
-sisäilmaongelmat, korjattu
Miten tilastolliset analyysit suoritettiin?
-kategoriset muuttujat: Chi-neliötesti tai Fisher’s Exact testi
-jatkuvat muuttujat: yksisuuntainen ANOVA tai Wilcoxon rank summatesti
-järjestystiedot: logistinen regressioanalyysi, korjattu: ikä, sukupuoli, astma, refluksi, sairauspoissaolot 14 pv osalta
-Kaikki tilastolliset analyysit suoritettiin kaksisuuntaisina ja merkitsevyystasoksi asetettiin 0.05
Miten osallistujat jakautuivat ryhmiin? (prosentteina)
A: 39%
C: 36%
D: 17%
B: 7%
Mitkä olivat tulokset logistisen regressiomallin ja taustamuuttujien osalta?
WAS:n ja yhdistetyn stressin ja äänen välinen yhteys oli merkittävä myös malleilla, jotka on korjattu sukupuolen, iän, astman, refluksin ja 14 saurauspäivän perusteella (p<.0001)
yhdistetty ääni- ja stressiluokat liittyvät merkittävästi muihin taustamuuttujiin paitsi ammattiluokkaan (kaikki p arvot <.05)
Miten taustamuuttujat olivat jakautuneet ryhmittäin?
naiset: A ja C
miehet: A
nuoret: B
astma ja refluksi: C
astmattomat ja refluksittomat: A
sairauspoissaolot: vähiten A, eniten C (yli 14pv slomaa)
Miten rakennusten kunto jakautui ryhmittäin?
n=538
- A oli suurin ryhmä rakennuksissa ilman sisäilmaongelmia
- C oli suurin ryhmä sisäongelmallisissa rakennuksissa, sekä peruskorjaamattomissa että korjatuissa
- B kuului 8-10% koehenkilöistä teknisestä arvioinnista riippuen (538:sta)
- C kuului vastaavasti 35-39% (538:sta)
Miten sairauspoissaolopäivien määrä jakautui ryhmittäin?
Vähiten: A (ei äänihäiriöitä eikä stressiä)
Eniten: D (sekä äänihäiriöitä että stressiä)
-näiden kahden ero toki vähäinen
Eniten yli 14pv: C (äänihäiriöt, ei stressiä)
Sama trendi havaittiin muissa taustamuuttujissa (sukupuoli, astma, refluksi, tekniset arviot), joissa äänihäiriöt (C) olivat huomattavasti yleisempiä kuin stressi (B)
Miten naiset ja miehet erosivat tutkimuksessa?
Naisilla oli alhaisempi työkyky kuin miehillä
Naisilla oli useammin sekä äänihäiriöitä että stressiä mutta vuorovaikutusyhteyttä ei ollut havaittavissa koska naisten osuus ryhmässä D oli vain 19%
Mitä äänihäiriöiden ja stressin ja koulurakennusten kunnon välisestä yhteydestä kerrotaan?
- Stressin esiintyminen yksinään oli melko alhainen rakennuksen kunnosta riippumatta.
- Sen sijaan äänihäiriöiden esiintyvyys oli selvästi suurempi kaikissa rakennuksissa
- Yhdistettynä äänihäiriöt ja stressi olivat lähes kolme kertaa korkeampia remontoiduissa rakennuksissa verrattuna ongelmattomiin rakennuksiin.
- Lähes puolella opettajista, jotka työskentelivät ongelmattomissa rakennuksissa ei ollut äänihäiriöitä eikä stressiä
