1
Q
- Mikä seuraavista ei ole vaskuliitti?
a. Bürgerin tauti
b. Churg-Straussin syndrooma
c. Wegenerin granulomatoosi
d. Kawasakin tauti
e. Pagetin tauti
A
e. Pagetin tauti. Pagetin tautia (ihottuma juttu)esiintyy yli 40-vuotiailla naisilla, Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään. Noin 1–4 prosentissa rintasyöpätapauksista Pagetin tauti on syövän ensi oire. Pagetin tautia voi joskus esiintyä myös muualla, useimmin nivusseudussa. Sitä sanotaan ekstramammaariseksi Pagetin taudiksi. Sellaiseen ei liity muuta syöpää.
2
Q
- Mikä on pyogeeninen granulooma?
a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain
b. granulomatoottinen tulehdus
c. märkäinen bakteeritulehdus
d. mykobakteeri-infektio
e. ihottuma
A
a. benigni ihon/limakalvojen verisuonikasvain Paikallisen bakteeri-infektion aiheuttama ihokasvain, joka koostuu verisuonista ja löysästä sidekudoksesta, erityisesti raskaana olevilla suun ja nenän limakalvoilla. Sen synnyssä ei kuitenkaan aina tarvita ihotulehdusta, vaan sellainen voi kasvaa ilman ulkoista syytä.
3
Q
- Mihin seuraavista nefriittinen syndrooma todennäköisimmin liittyy?
a. membranoosi glomerulonefriitti
b. amyloidoosi
c. IgA-nefropatia
d. minimal change-disease
e. FSGS
A
c. IgA-nefropatia
Nefriittisen syndrooman oireita hematuria, atsotemia, proteinuria < 3,5 g/vrk, oliguria, hypertensio.
IgA-nefropatia yleisin glomerulonefriittityyppi
- perinnöllinen tai hankittu IgA-synteesihäiriö; väärin glykosyloitunut IgA sakkautuu polymeereinä
glomeruluksiin ja aiheuttaa immunologisen vaurion
-mahdollinen perinnöllinen poikkeavuus IgA-molekyylissä aiheuttaa sen sakkautumisen glomeruluksiin
erityisesti IgA-synteesiä kiihdyttävien infektioiden jälkeen (respiratoriset tai GI-kanavan infektiot)
- voi esiintyä useana kliinisenä muotona, morfologia myös monimuotoinen (IF-profiili kuitenkin aina sama)
4
Q
- Mikä seuraavista ei ole benigni munuaiskasvain?
a. kortikaalinen adenooma
b. onkosytooma
c. medullaarinen fibrooma
d. Willsin tuumori
A
d. Wilmsin tuumori
Nefroblastooma, embryonaalinen kasvain, lasten 1-5 v pahanlaatuinen kasvain. Tauti kehittyy hyvin nopeasti ja leviää paikallisesti retroperitoneaalitilaan, imusolmukkeisiin, verisuoniin (munuaisvaltimo ja vena cava inferior) ja vatsaonteloon. Lisäksi sillä on suuri taipumus metastasoitua keuhkoihin ja maksaan.
5
Q
- Paragangliooma on
a. perifeerisen hermoston kasvain
b. ekstra-adrenaliininen feokromostytooma
c. verisuonikasvain
d. sarkooma
e. keskushermostokasvain
A
b. ekstra-adrenaliininen feokromostyooma
on sympaattisen hermoston kasvain, joka on lähtösin lisämunuaisen ulkopuolelta. Kutsutaan myös nimellä lisämunuaisen ulkopuolinen feokromosytooma. Se erittää monesti noradrenaliiniä, joka nostaa hyvin voimakkaasti verenpainetta.
6
Q
- Mikä seuraavista rintarauhasen kasvaimista voi olla benigni, semimaligni ja maligni
a. fylloidituumori
b. fibroadenooma
c. lobulaarinen karsinooma
d. sklerosoiva adenoosi
e. radial scar
A
a. fylloidituumori
- yleisimmin 50-60 –vuotiailla, 0,3 - 1 % kaikista rintatuumoreista
- tuumorin läpimitta keskimäärin 4 cm, joskus huomattavan kookkaita
- pyöreähkö, tarkkaan rajautuva (benignit), leikkauspinta kiinteä ja lehdykkämäinen
- histologisesti strooma hypersellulaarinen ja epiteliaaliset tiehytperäiset rakenteet proliferoituneet ja
dilatoituneet, tiehyeisiin pullistuu polyyppimaisia ulokkeita
- histologiset parametrit huomioitava: tuumorin reuna, strooman solukkuus, strooman atypia, mitoottinen
aktiivisuus, strooman ylikasvu
- benigni/borderline/maligni
(60-75% / 15-20% / 10-20%)
- huomioitava solukkuus, atypia ja mitoosit
- paikallinen uusiutumistaipumus ja maligneissa muodoissa metastasointimahdollisuus
- metastasointi 3-12%:ssa
- kirurginen poisto laajoilla tervekudosmarginaaleilla
7
Q
- Mikä seuraavista on tavallinen keuhkosairaus tupakoitsijalle?
a. idiopaattinen keuhkofibroosi
b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia
c. akuutti interstitiaalinen pneumonia
d. kryptogeeninen organisoituva pneumonia
e. eosinofiilinen pneumonia
A
b. deskvamaattinen interstitiaalinen pneumonia Histologia - runsaasti pigmentoituneita makrofageja alveoleissa - taustalla kudoksessa usein emfyseema (keuhkorakkuloiden seinämiä tuhoutuu) - alveoliseinämät paksuuntuneet, eri tulehdussolutyyppejä Ennuste hyvä: tupakoinnin lopetus ja steroidihoito
8
Q
- Mikä seuraavista ei liity asbestoosiin?
a. keuhkofibroosi
b. maligni mesoteliooma
c. keuhkoemfyseema
d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma
e. keuhkokarsinoomat
A
c. keuhkoemfyseema
Pitkäaikainen ahtauttava tila, ominaista mm. keuhkorakkuloiden väliseinien tuhoutuminen ja keuhkojen ilmapitoisuuden kasvaminen.
9
Q
- Krukenbergin tuumori on
a. umpilisäkkeen adenokarsinooma
b. munasarjoihin metastosoitunut sinettisormuskarsinooma
c. benigni munasarjan teratooma
d. munanjohtimen karsinooma
e. JOKU PUUTTUU TÄSTÄ?
A
ööm no Krukenbergin tuumori on yleensä mahasyövän lähettämä etäpesäke munasarjoissa. Krukenbergin tuumori voi aiheuttaa oireita ennen mahassa olevaa primääriä kasvainta.[1] Krukenbergin tuumori voi myös olla esimerkiksi rinta- tai suolisyövän etäpesäke.
10
Q
- Välitön endometriumin adenokarsinooman esiaste on
a. simplex hyperplasia
b. kompleksi hyperplasia
c. atyyppinen adenomatoottinen hyperplasia
d. CIN3
e. atyyppinen kompleksi hyperplasia
A
e. atyyppinen (kompleksi) hyperplasia
Endometriuminadenokarsinoomanesiaste: atyyppinenhyperplasia
11
Q
- Mikä seuraavista on Bethesda-luokka, jossa ei ole atyyppisia solulöydöksiä
a. HSIL
b. LSIL
c. ASC-US
d. NILM
e. ASC-H
A
d. NILM
Sytologia on normaali:
Ilmoitetaan diagnoosilla “Ei epiteelisoluatypiaa” tai NILM (negative for intraepithelial lesion or malignancy).
12
Q
- Mikä seuraavista ei liity Crohnin tautiin
a. limakalvofissuurat
b. transmuraalinen tulehdus
c. granulomatoottinen tulehdus
d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
e. segmentaalinen tulehdusprosessi suolen seinämässä
A
d. sijoittuminen paksusuolen distaaliosaan
Taudissa todetaan tulehdusreaktio tietyissä suolen osissa: ohutsuolen loppupäässä (30 %) tai paksusuolessa (25–30 %) tai molemmissa (40 %).
Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Taudin taustalla arvellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin immuunivasteeseen suolen bakteereja vastaan. Taudin tarkempaa mekanismia ei tunneta, mutta tupakoinnin tiedetään lisäävän sairauden vaaraa.
Taudin yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Ulostustarve on tihentynyt. Usein siihen liittyy erilaisia peräaukon seudun vaivoja. Taudissa voi joskus kehittyä suolitukos, tulehduspesäkkeitä (sisäisiä “paiseita”) tai fistuloita eli epänormaaleja kulkuyhteyksiä peräsuolen ja ihon välillä tai suolen ja muiden elinten välillä.
13
Q
- Mihin seuraavista taudeista liittyy suuri kolangiokarsinooman riski?
a. autoimmuunihepatiitti
b. maksakirroosi
c. primaarinen biliaarinen kirroosi
d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti
e. virushepatiitti
A
d. primaarinen sklerosoiva kolangiitti
Primaari sklerosoiva kolangiitti eli PSC on krooninen, tulehduksellinen sappitiesairaus. Se johtaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumiin ja pitkälle edetessään estää sappinesteen virtauksen ja johtaa maksakirroosiin. Krooninen tulehdus sappiteissä lisää sappitiehytkasvaimien riskiä.
14
Q
- Yleisin sylkirauhaskasvain on
a. mukoepidermoidikarsinooma
b. Warthinin tuumori
c. pleomorfinen adenooma
d. basaalisoluadenooma
e. adenokystinen karsinooma
A
c. pleomorfinen adenooma 50%
Duktaalisia(epiteliaalisia) ja myoepiteliaalisia soluja. Epiteliaalista ja mesenkymaalista erilaistumista. Sekatuumori. Hidas kasvu, kivuton massa, epätäydellinen poisto johtaa uusimiseen.
15
Q
- Mikä seuraavista ihotuumoreista on maligni, mutta ei metastaasikykyinen
a. basaliooma
b. Seborroinen keratoosi
c. levyepiteelikarsinooma
d. yhdistelmätyyppinen nevus
e. maligni melanooma
A
a. basaliooma
Lähettää etäpesäkkeitä vain poikkeustapauksissa
b. Seborroinen keratoosi - rasvaluomi benigni
c. levyepiteelikarsinooma - metastasoi
d. yhdistelmätyyppinen nevus - benigni
e. maligni melanooma - metastasoi
16
Q
- Mikä on solaarikeratoosi?
a. melanooman esiaste
b. krooninen dermatiitti
c. ihon ahavoituminen
d. ihon punoitus aurinkoaltistumisen jälkeen
e. levyepiteelikarsinooman esiaste
A
e. levyepiteelikarsinooman esiaste
Se on orvaskeden okasolujen kypsymishäiriö. Aktiinisia keratooseja. Arviolta noin joka neljäs aurinkokeratoosi paranee itsestään. Aurinkokeratoosi voi vuosien kuluessa edetä ihon pintasyöväksi (Morbus Bowen in situ) ja edelleen ihon levyepiteelikarsinoomaksi
17
Q
- Mitä tarkoittaa PAPA luokka 3?
a. epäedustava näyte
b. maligni solulöydös
c. reaktiivinen hyvälaatuinen solumuutos
d. lievästi malignisuspekti solumuutos
e. vahvasti malignisuspekti solumuutos
A
d. lievästi malignisuspekti solumuutos on papa 3
epäedustava näyte (papa 0)
maligni solulöydös (papa luokka 5)
vahvasti malignisuspekti solumuutos (papa luokka 4)
18
Q
- Eräs lymfoomatyyppi voidaan gradeerata ennusteelisesti luokkiin 1-3 siinä esiintyvien sentroblastisten solujen määrän perusteella. Mikä näistä se on?
a. Manttelisoluinen lymfooma
b. follikulaarinen lymfooma
c. MALT-lymfooma
d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma
e. pienisoluinen lymfooma
A
c. MALT-lymfooma (B-solulymfooma, extranodaalinen=imusolun ulkopuolinen, naisilla) MALT-lymfooma on harvinainen syöpätyyppi, lymfooma. Non-Hodgkinin lymfoomista niitä on vain kahdeksan prosenttia[1]. Usein tauti esiintyy mahalaukussa, jolloin sen syntyyn vaikuttaa tavallisesti helikobakteeri.[2] MALT-lymfooma voidaan parantaa tuhoamalla bakteeri antibiootein. Kyseessä onkin ensimmäinen syöpä, jonka hoidossa turvaudutaan antibiootteihin.
a. Manttelisoluinen lymfooma (B-solu, yleisempi miehillä,
b. follikulaarinen lymfooma (naisilla enemmän, nodulaarisesti järjestäytynyt lymfaattinen solukko, hidaskasvuinen mutta ei parannettavissa, sentroblastisolut
d. diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (yläryhmä, follikulaarinen ja mediastinaalinen, 30-40% non hodgkin, 40-60% extranodaalisia, nopeakasvuisia mutta parannettavissa)
19
Q
- Mikä seuraavista ei ole verisuoniperäinen pehmytkudoskasvain?
a. Angiosarkooma
b. Hemangiooma
c. Kaposin sarkooma
d. Hemangioendoteliooma
e. Ewingin sarkooma
A
e. Ewingin sarkooma (luusyöpä)
a. Angiosarkooma (veri-tai imusuonien endoteelisoluista lähtöinen agressiivinen syöpä)
b. Hemangiooma (mansikkaluomi, hyvänlaatuinen verisuoniluomi ja yleisin lapsilla)
c. Kaposin sarkooma (herpesviruksen aiheuttama, tekee rumia rakkuloita)
d. Hemangioendoteliooma (hiussuonista peräisin missä endoteelisolut lisääntyneet huomattavasti)
20
Q
- Mikä seuraavista osteoidia osteooma –väitteistä ei ole totta?
a. Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula
b. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori
c. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi)
d. Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta
e. Tuumori on maligni
A
e. Tuumori on maligni (eipäs ookkaa, benigni)
21
Q
Maksakirroosiin ei liity:
a. lisääntynyt kuolleisuus
b. ruokatorven variks muodostus (esofageal varices)
c. maksan sidekudos septojen muodostuminen
d. maksasoluadenoomien kehittyminen
e. askitesnesteen kertyminen
A
d. maksasoluadenoomien kehittyminen
22
Q
Primaariin biliaariseen kirroosiin voi liittyä:
a. kirroosin kehittyminen
b. sappitieobstruktio
c. histologisesti granuloomien muodostuminen
d. AFOS-arvojen nousu labrakokeissa
e. kaikki edellä mainitut kohdat
A
e. kaikki
23
Q
Atypia
A
Soluatypialla tarkoitetaan lähtösolukolle tyypillisten erilaistumista osoittavien piirteiden puuttumista kasvainsolukossa. Tätä voidaan arvioida esimerkiksi solujen ja tumien koon ja muodon vaihtelulla (pleomorfia kr pleiōn “lisää” + morphē “muoto”), mitoosien määrällä, häiriintyneellä järjestäytymisellä ja kudosarkkitehtuurilla ja etäpesäkkeiden esiintymisellä.
24
Q
Mitoosikuviot
A
mitä enemmän näitä on sitä kiivaampi on jakautumistahti ja sitä pahanlaatuisempi kasvain on
25
Erilaistumis- eli differentaatioaste
Erilaistumisaste voi vaihdella hyvin erilaistuneesta, jolloin tuumorikudos muistuttaa normaalia kudoksta, lähes erilaistumattomaan, missä tapauksessa patologin voi olla mahdotonta kertoa, mistä solukosta syöpä on alun perin lähtöisin. Täysin erilaistumatonta kasvainkudosta kutsutaan anaplastiseksi. Nyrkkisääntönä pahanlaatuiset kasvaimet ovat huonosti erilaistuneita ja hyvänlaatuiset hyvin erilaistuneita. Tämä on hyvin pääteltävissä siitä, että mitä pidemmälle solu erikoistuu, sitä pienempi on sen jakautumiskyky ja sitä vähemmän sillä on ns. ”liikkumavaraa”. Mitä huonompi erilaistumisaste kasvaimella on, sitä nopeammin se kasvaa. Anaplastisilla soluille on tyypillistä myös polariteetin häiriö, jossa solut menettävät normaalin orientaationsa ja kasvavat ”sikin sokin” anarkistisella ja disorganisoidulla tavalla.
26
Epänormaali tumamorfologia
Hyperkromaattisissa soluissa tumat sisältävät runsaasti kromatiinia ja värjäytyvät tämän vuoksi tummiksi. Lisäksi tuma/sytoplasma-suhde kasvaa jopa 1:1:een normaalin 1:4 tai 1:6 sijaan. Kromatiini voi olla lisäksi karkeaa ja pakkautunutta ja jakautunut epätasaisesti pitkin tumakalvoa. Suurentuneet nukleolit eli tumajyväset voivat näkyvät tumissa tummina pikkupisteinä ja esiintyvät usein maligneissa soluissa
27
Dysplasia
Epiteelistä alkunsa saavia syöpiä eli karsinoomia tyypillisesti edeltävä prekanseröösi eli esisyöpä muutos on dysplasia. Sillä tarkoitetaan sellaista muutosta, jossa on selvästi todettavissa soluatypiaa (eli noita edellä kuvattuja ominaisuuksia) ja histologisen arkkitehtuurin häiriöitä ja mitoosien lisääntymistä MUTTA EI KUITENKAAN VIELÄ INVAASIOTA.Yleisesti ottaen dysplasiaa on pidettävä syövän esiasteena. Dysplasia kehittyy yleensä epiteeliin metaplasiavälivaiheen (metaplasiassa epiteeli muuttuu toiseksi sijaintipaikalleen epätyypilliseksi epiteeliksi) kautta.
28
Karsinooma in situ
Karsinooma in situ (CIS) on koko epiteelin paksuudelta esiintyvä dysplastinen muutos, joka on syövän invasiivista vaihetta välittömästi edeltävä vaihe. CIS muuttuu invasiiviseksi syöväksi kun malignit solut tunkeutuvat epiteelikerrosta rajoittavan tyvikalvon läpi
29
Suomessa yleisimmät syövät naisilla ja miehillä?
Miehillä yleisimmät syövät ovat prostata-, keuhko- ja kolorektaalisyövät. Naisilla puolestaan uusi suomalainen patologian kirja sanoo yleisimpiä olevan rintasyövän, suolistosyöpien ja kohdun runko-osion syövät.
30
Gradeeraus
Gradeerauksella tarkoitetaan kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioiden kasvunopeuden perusteella. Luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimia ovat sellaiset kasvaimet, jotka ovat huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Erilaistumisluokittelut (gradus) ovat yleensä 2-4-portaisia. Eri gradusten kriteerit vaihtelevat eri elinten kasvaimissa ja erityyppisissä kasvaimissa (esim Gleason eturauhasessa). Tarvitaan usein kaksoisluenta.
31
Kliininen luokittelu
TNM-luokitus tai cTNM. Kasvaimet luokitellaan niiden koon, paikallisen kasvun laajuuden, paikallisten imusolmukkeiden metastaasien esiintymisen ja etäisten etäpesäkkeiden esiintymisen suhteen. Nämä kriteerit muodostavat levinneisyydelle TNM-luokituksen, jossa T (tumor) viittaan tuumorin kokoon, N (node) paikallisten imusolmukemetastaasien esiintymiseen ja M kaukaisten metastaasien esiintymiseen. Numeeriset arvot ovat T1-4, N0-3, M0-1. Tis käytetään tarkoittamaan in situ karsinoomaa (CIS). T1-tasoinen kasvu ulottuu limakalvon alaiseen kudokseen, mutta ei muscularis propriaan. T4-tasoinen kasvu läpäisee koko seinämän. N-luokitus riippuu siitä, monestako tutkitusta imusolmukkeesta löydetään metastaaseja. NX on silloin kun imusolmukkeiden tilaa ei voida arvioida.
32
Patologinen luokittelu
Patologinen luokittelu (pTNM) tehdään leikkauksen jälkeen ja siinä on kliinisen luokittelutiedon lisäksi käytettävissä leikkauksesta saatu tieto ja leikkauksessa otettujen näytteiden mikroskopiatutkimuksesta saatu tieto.
33
Yleisin syy maailmanlaajuisesti
Kardiovaskulaarisairauden ovat yleisin kuolinsyy maailmanlaajuisesti ja ne muodostavat n. 40% kaikista postnataalikuolemista Yhdysvalloissa. Niihin kuolee 1.5 kertaisesti ihmisiä suhteessa kaikkiin syöpäkuolemiin.
34
Vaskuliittien patogeneesi, histopatologia ja oireet
1. Suora suonenseinämien infektio 2. Immuunivälitteinen inflammaatio a. Immunokompleksin muodostuminen b. Antineutrofiilisten sytoplasmisten vasta-aineiden (ANCA) välittämä c. Suora vasta-ainereaktio endoteelisoluja kohtaan d. Soluvälitteinen
Histopatologia
Tulehdussolukkoa suonen seinämässä Voi olla nekroosia, tromboosia ja aneurysmamuodostusta Granulomatoottinen tulehdus Jättisoluarteriitissa ja Takayasun arteriitissa Paranemisvaiheessa fibroosi
Kliiniset vaikutukset
Yleisoireet Suonen tukkeutumiset aiheuttamat oieet Suonen läpäisevyys kasvaa tulehduksen seurauksena, verenvuotoa, purpuraa ja petekkioita.
35
Erottele benigni ja maligni suonituumori?
Benignien ja malignien suonituumorien erottelussa on kaksi pääsääntöä: benignit tuumorit tuottavat useimmiten selviä suonirakenteita, jotka ovat täynnä punasoluja tai lymfaa ja niitä reunustaa normaalinnäköiset endoteelisolut. Malignit tuumorit puolestaan ovat solukkaampia, niissä on atypiaa, proliferaatioaktiivisuus on kasvanut ja ne eivät muodosta selviä suonirakenteita.
36
Beningnit, semimalignit ja malignit suonituumorit:
Hemangiooma, Hemangioendoteliooma, Angiosarkooma, Pyogeeninen granulooma, Kaposin sarkooma, Glomustuumori, Hemangioperisytooma
Beningnit: Hemangiooma, Pyogeeninen granulooma ja Glomustuumori
Semimaligni: Hemangioendoteliooma
Maligni: Angiosarkooma, Kaposin sarkooma ja Hemangioperisytooma
37
Hemangiooma
Yksi yleisimpiä pehmyskudoskasvaimia (7% kaikista pehmytkudoskasvaimista). Useita eri alatyyppejä, kuten kapillaarinen (histologisesti kapillaareja) ja kavernoottinen (suuria, laajentuneita verisuonikanavia) hemangiooma ja pyogeeninen granulooma (herkästi verta vuotava uloke). Ei malignisoitumistaipumusta. Erotusdiagnostisena ongelmana verisuonimalformaatiot. Yleensä pinnallisia päässä tai kaulassa, mutta voivat olla myös sisäisiä.
38
Angiosarkooma
Harvinainen, vain 1% sarkoomista Maligni endoteliaalisten solujen neoplasia. Histologisesti vaihtelee hyvinerikoistuneista hemangioomaa muistuttavista tuumoreista anaplastisiin leesioihin joita on vaikea erottaa karsinoomista tai melanoomasta. Kliininen löydös voi olla vähäinen, epämuotoinen, usein laaja, ympäristöön EPÄTARKASTI rajoittuva värimuutos, turvotus ja vähäinen infiltaario. Muodostaa deformoituneita verisuonionkaloita. Voi syntyä sädehoidettuun ihoon tai imusolmukkeiden poistoon liittyvään lymfastaasiin. Diagnoosissa immunohistokemia (von Willebrand, CD 31)
39
Kaposin sarkooma
Endoteelin pahanlaatuinen kasvain, etiologinen tekijä ihmisen herpesvirus 8. Malignius on kuitenkin vähäinen. Harvinainen, mutta yleinen AIDS-potilailla (muodostaakin yhden AIDSin diagnostisen kriteerin). Neljä kliinistä tyyppiä o Klassinen, o Lymfadenopaattinen, o Transplantaatioon assosioituva muoto ja o AIDS:iin assosioituva muoto Multifokaalinen, muodostaa aluksi pieniä plakkeja ja papuloita, lopulta nodulaarisia suuria tuumoreita. Histologisesti verisuonirakenteita, joiden ympärillä sukkulamaisesti proliferoivaa solukkoa, verenvuoroa ja tulehdussolukkoa
40
Mikä seuraavista ei ole maligni pehmytkudoskasvain?
a. synoviaalisarkooma
b. rabdomyosarkooma
c. Dermatofibrosarcoma protuberans
d. Leiomyosarkooma
e. angiosarkooma
d. dermatofibrosarcoma protuberans
| semimaligni
41
Mikä seuraavista pehmytkudoskasvaimista käyttäytyy lokaalisti agressiivisesti eli kuuluu maligniteettiasteeltaan intermediate-ryhmään (borderline tuumori)?
a. Hemangioendoteliooma
b. schwannooma
c. lymfangiooma
d. hemangiooma
e. fibrooma
a. hemangioendoteliooma
Semimaligni/alhaisen maligniteetin kasvain lähtöisin hiussuonista. Harvinaisia, iholla yleensä ok syvissä kudoksissa malignimpi
b. schwannooma (beningni schwanninsolusta lähtöinen)
c. lymfangiooma (laajentuneista lymfaattisista suonista muodostuva beningni kasvain lapsilla)
d. hemangiooma mansikkaluomi
e. fibrooma Kollageenisia ja jännetupen kasvaimia, fibroblasteista lähtöisin ja beningni
42
Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefroottinen syndrooma?
a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti
b. igA-nefropatia
c. minimal change disease
d. akuutti pyelonefriitti
e. akuutti tubulusnekroosi
c. minimal change disease
Minimal Change Disease (MCD for short) is a kidney disease in which large amounts of protein is lost in the urine. It is one of the most common causes of the Nephrotic Syndrome
Nefroottinen syndrooma (munuaiskeräsen tulehdus) on kliininen taudinkuva (yli 3,5g/vrk prot virstassa, vaikeat turvotukset, hyperlipidemia)
43
Mihin seuraavista tautitiloista liittyy yleisimmin nefriittinen syndrooma?
a. akuutti tubulointerstitiaalinen nefriitti
b. igA-nefropatia
c. minimal change disease
d. akuutti pyelonefriitti
e. akuutti tubulusnekroosi
b. igA-nefropatia
IgA-nefropatia on yleisin primaari glomerulonefriitti. Kolmasosalla sitä potevista esiintyy
ajoittain, varsinkin ylähengitystieinfektioiden yhteydessä, makroskooppista hematuriaa,
a. akuutti tubulointerstitiaalinefriitti on munuaisvälikudoksen (interstitiumin) ja munuaistubulusten tulehdus.
c. minimal change disease eli MCD:ssä paljon proteiineja virtsassa,nefroottisen syndrooman yleisin syy
d. akuutti pyelonefriitti unuaistason eli virtsanjohtimen, munuaisaltaan tai munuaisen infektiota.
e. akuutti tubulusnekroosi akuutti munuaistiehytkuolio voi aiheutua allergisista syistä
44
Idiopaattisen keuhkofibroosin (UIP) histopatologisiin löydöksiin ei kuulu:
a. eri asteiset ja -ikäiset fibroosiprosessiin kuuluvat muutokset
b. fibroblastifokukset
c. hunajakennokeuhko
d. granulomatoottinen tulehdus
e. metaplastinen epiteeli muuntuneissa alveoleissa
d. granulomatoottinen tulehdus
| jos näitä löytyy, voi olla allerginen alveoliitti
45
Kryptogeeninen organisoituva pneumonia (COP):
a. on akuutti hengitystieinfektio
b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa
c. johtaa lähes aina hunajakennotasoiseen keuhkofibroosiin
d. on pääosin tupakoitsijoiden sairaus
e. esiintyy yleensä lapsilla
b. näkyy fibroosikimppuina alveolitiloissa
Fibroosisairaus joka ilmenee hengitystieinfektiona. Fibroosia bronkioleissa ja niitä ympäröivissä alveoleissa. Kortisoni auttaa jos auttaa
46
Keuhkon adenokarsinooma
a. on yleisempi tupakoivilla miehillä
b. sijaitsee usein sentraalisesti
c. sisältää useita eri alatyyppejä
d. koostuu neuroendokriinisistä soluista
e. muodostaa keratiinihelmiä
c. sisältää useita eri alatyyppejä
Papillaarinen, mikropapillaarinen, lepidinen (jäykän verkkomainen), asinaarinen(rauhasrakenteita), solidinen (nekroosipesäkkeitä usein agressiivinen). Pinta-tai rauhasepiteelin limaa erittävät solut alkulähde.
a. on yleisempi tupakoivilla miehillä -> naiset ja tupakoimattomat
b. sijaitsee usein sentraalisesti -> sijaitsee perifeerisesti
d. koostuu neuroendokriinisistä soluista-> pienisoluinen karsinooma
e. muodostaa keratiinihelmiä-> levyepiteelikarsinooma
47
Keuhkon pahanlaatuisiin kasvaimiin ei kuulu:
a. pienisoluinen karsinooma
b. levyepiteelikarsinooma
c. karsinoidituumori
d. suurisoluinen karsinooma
e. hamartooma
e. hamartooma
kasvainmainen muodostuma, normaaleja soluja epäjärjestyksessä, benigni
kuitenkin: c. karsinoidituumori alhainen pahanlaatuisuusluokittelu, usein sentraalisissa keuhkoputkissa
48
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä
b. HPV tyypit 6 ja 11 ovat korkean syöpäriskin HPV-tyyppejä
c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä
d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20
e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5
a. HPV tyypit 6 ja 11 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä - aiheuttaa kondyloomaa
c. HPV tyypit 16 ja 18 ovat matalan syöpäriskin HPV-tyyppejä- kohdunkaulan syöpä
d. HPV alatyyppejä on kuvattu 20 - 180
e. HPV:n patogeneesissä ilmenevät geenit E4 ja E5- E2, 6 ja 7
49
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. CIN jaetaan 5 luokkaan
b. CIN jaetaan 3 luokkaan
c. CIN1 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa HSIL
d. CIN2 tasoinen dysplasia vastaa sytologisessa irtosolunäytteessä Bethesda luokkaa LSIL
e. CIN1 tasoinen dysplasia ei parane itsestään ja vaatii aina kirurgisen loop-konisaatiohoidon
b. CIN jaetaan 3 luokkaan
eli cervical intraepiteliaalinen neoplasia,
HSIL on CIN2-3
LSIL on CIN3
50
Mikä seuraavista väittämistä on oikein:
a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista
b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan
c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle
d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista
e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa
d. hyvänlaatuiset kasvaimet muodostavat 80% kaikista munasarjakasvaimista (itseasiassa 85%)
a. seröösi ovariokarsinooma saa alkunsa kehittyvästä tertiäärifollikkelista - muodostuu munanjohtimen epiteelistä
b. rajalaatuisessa (semimalignissa) kasvaimessa todetaan invaasio ovarion stroomaan - jos invasoi on maligni
c. suurin osa musinooseista kasvaimista on leikkaustilanteessa levinnyt munasarjan ulkopuolelle -rajoittuu musinoosiin
e. munasarjan musinoottisessa kystadenoomassa todetaan epiteelissä atypiaa - ei ole atypiaa
51
Mikä seuraavista voi aiheuttaa restriktiivistä kardiomyopatiaa?
a. echovirus
b. uremia
c. sarkomeeriproteiinien mutaatiot
d. reumakuume
e. amyloidoosi
e. amyloidoosi
| aiheuttaa myös hemokromatoosi, sarkoidoosi, fibroosi
52
Diabetekseen liitty kiihtynyt valtimoiden ateroskleroosi sekä endoteelin dysfunktion myötä lisääntynyt tromboosialttius. Mikä seuraavista näihin prosesseihin liittyvistä väittämistä on väärin?
a. solunsisäinen hyperglykemia aktivoi profibrinogeenisten tekijöiden (kuten TGF-beta) tuotannon endoteelisolussa
b. hyperglykemia lisää proteiinikertymiä aiheuttavaa kudosproteiinien välistä glykosylaatiota, mikä lisää proteiinien välisiä ristisidoksia.
c. plasmaproteiinien glykosylaation määrää kuvastaa HbA1C
d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää
e. plasmaproteiinien glykosylaatio aktivoi endoteeliä tuottamaan sidekudoskasvutekijöitä, jotka lisäävät suonen seinämän sidekudossolujen määrää
d. solunsisäinen hyperglykemia vaikuttaa happiradikaalien metaboliaan lisäämällä glutationimäärää
53
Mikä seuraavista on Suomessa yleisin aortan dissekaation etiologinen tekijä?
a. hypertensio
b. marfanin syndrooma
c. ehlers-danlos-syndrooma
d. keripukki
e. diabetes mellitus
a. hypertensio
| Muut on myös riskitekijöitä, mutta hypertensio on suomessa yleisin
54
Mikä seuraavista on oikein; Morbus Bowen on?
a. epidermiksen lieväasteinen dysplasia
b. rintarauhasen alueen epidermikseen levinnyt adenokarsinooma
c. in-situ tasoinen ihon melanooma
d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma
e. iholymfooma
d. in-situ tasoinen ihon levyepiteelikarsinooma
55
Mikä seuraavista on ihon "rasvaluomen" latinankielinen nimi
a. lentigo simplex
b. naevus compositus
c. keratosis seborrhoica
d. lentigo solaris
e. naevus intradermalis
c. keratosis seborrhoica
Rasvaluomi (rasvasyylä, vanhuuden syylä, keratosis seborrhoica, seborrooinen keratoosi, verruca seborrhoica, verruca senilis) on hyvin yleinen ihon pintaosien kasvain.
56
Kilpirauhaskyhmystä ohutneulanäyte: sytologinen diagnoosi "papa luokka 3; neoplasia folliculare" tämä voi tarkoittaa että potilaalla on:
a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma
b. follikulaarinen adenooma tai kyhmystruuma
c. follikulaarinen karsinooma tai papillaarinen karsinooma
d. medullaarinen karsinooma
a. follikulaarinen adenooma tai -karsinooma
| näitä erottaa ainoastaan invaasio
57
Libman-sacks-endokardiitin eli verrukoottisen endokardiitin aiheuttaa:
a. bakteremia
b. hyperkoagulaatiotila
c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus)
d. subendokardiaalinen sydänlihasinfarkti
e. ateroskleroosi
c. SLE-autoimmuunisairaus (systeeminen lupus ertyhematosus)
Siitä käytetään myös suomenkielistä termiä punahukka. Se on yksi yleistyneistä sidekudossairauksista, jotka johtuvat autoimmuunireaktioista solujen rakenteita vastaan.
58
Mikä seuraavista restriktiivistä kardiomyopatiaa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa?
a. taudissa sydän jäykistyy mistä aiheutuu diastolinen täyttödefekti
b. sekundaarinen tautimuoto voi aiheutua esim amyloidoosista
c. primaarisen tautimuodon syy on tuntematon eli idiopaattinen
d. taudin oireina esiintyy sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä
e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio
e. tilan taustalla on sarkomeerien rakenneproteiinien mutaatio
eipäs oo tottaaa
59
Mikä seuraavista mikro-organismeista voi aiheuttaa aortan aneurysman?
a. treponema pallidum
b. chlamydia trachomatis
c. HI-virus
d. hepatiitti B-virus
e. neisseria gonorrhoae
a. treponema pallidum
| syfilinen aneyrusma
60
Mikä seuraavista Kawasakin tautia koskevista väitteistä on väärä?
a. kliinisesti merkittävintä taudissa on sepelvaltimoiden aneurysmaattinen tulehdus, joka voi altistaa sydäninfarktille.
b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä
c. taudissa muodostuu autovasta-aineita endoteeliä ja sileää lihasta vastaan
d. tautiin liittyy sidekalvon, suun limakalvon sekä käsien ja jalkaterien punoitus
e. taudin yhteydessä esiintyy kaulan alueen imusolmukesuurentumia
b. tautia esiintyy tyypillisesti keski-ikäisillä väärin! Esiintyy yleensä pienillä lapsilla
61
Gynekomastia:
a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa
b. on benigni rintarauhasen kasvain
c. on maligni rintarauhasen kasvain
d. on rintarauhasen tulehduksellinen tila
e. on raskaudenaikainen rintarauhasen reaktiivinen leesio
a. tarkoittaa tois-tai molemminpuolista miehen rintarauhasen hyperplasiaa
manboobieees
62
Mikä seuraavista maligneista rintarauhasen kasvaimista on yleisin?
a. lobulaarinen karsinooma
b. musinoottinen karsinooma
c. medullaarinen karsinooma
d. duktaalinen karsinooma
e. papillaarinen karsinooma
d. duktaalinen karsinooma
| invasiivinen duktaalinen karsinooma on 75-80% invasiivisista rintasyövistä
63
Mikä seuraavista pehmytkudostuumoreista on käyttäytymiseltään ns. semimaligni eli ei yleensä metastasoi mutta on paikallisesti agressiivinen?
a. myksooma
b. dermatofibrosarcoma protuberans
c. angiosarkooma
d. tenosynoviaalinen jättisolutuumori
e. synoviaalisarkooma.
b. dermatofibrosarcoma protuberans on semimaligni
semimaligneja pehmytkudostuumoreita ovat myös fibromatoosit ja hemangioendoteliooma. Ne siis invasoivat agressiivisesti, mutta harvemmin metastasoivat. Epätäydellinen poisto johtaa residiiviin.
64
Mikä seuraavista on nuorilla esiintyvä usein kivulias luutuumori, jolla on keskiosassa ns. nidusrakenne; niduksen termoablaatio yleensä hävittää tuumorin.
a. kordooma
b. osteoblastooma
c. osteoidi osteooma
d. osteokondrooma
e. enkondrooma
c. osteoidi osteooma
Yleinen nuorilla pojilla. Pieni hyvänlaatuinen kasvain, niduksen ympärillä skleroosi.
Tyypilliset esiintymispaikat ovat femurin kaula ja fibula. Kyseessä on teini-ikäisten luutuumori. Tyypillinen oire on jatkuva kipu, johon ASA auttaa (ASA testi). Tuumorin keskiosassa epäkypsää luuta ja ympärillä skleroottista luuta
65
Mikä seuraavista liittyy läheisesti alzheimerin tautiin?
a. alfa-synukleiiini
b. hyperfosforyloitunut tau
c. FUS
d. prioniproteiini
e. TDP43
b. hyperfosforyloitunut tau
| Rappeuttaa aivokudosta. Taut solun sisällä.
66
Mikä seuraavista on biologiselta käyttäytymiseltään hyvänlaatuisin kasvain?
a. atyyppinen meningeooma
b. pilosyyttinen atrosytooma
c. medulloblastooma
d. germinooma
e. oligodendrogliooma
b. pilosyyttinen atrosytooma on suhteellisen hyvänlaatuinen.
a. atyyppinen meningeooma
c. medulloblastooma lasten yleisin huonolaatuinen
d. germinooma huono. aivolisäkkeen varren sellan kasvain
e. oligodendrogliooma se erittäin huono videoluennoista, missä ei rajoja näy ollenkaan.
67
Mihin ihotaudeista ei liity rakkulamuodostusta?
a. epidemolysis bullosa
b. pemfigus
c. pemfigoidi
d. dermatitis herpetiformis
e. ihopsoriaasi
e. ihopsoriaasi
b. pemfigus autoimmuunitauti
c. pemfigoidi syntyy tyvikalvon vaurioituessa, iäkkäillä ihmisillä, viruksen aiheuttama
68
Mikä seuraavista on ihon levyepiteelikarsinooman esiaste?
a. morbus paget
b. morbus crohn
c. morbus hirchsprung
d. morbus bowen
e. morbus hodgkin
d. morbus bowen
a. morbus paget - maitorauhastauti, pahanlaatuinen in citu kasvain (epiteeli)
b. morbus crohn - crohnin tauti eli tulehduksellinen suolistosairaus
c. morbus hirchsprung - Megacolon congenitum, synnynnäinen jättisuoli (synnynnäinen suoliston kehityshäiriö).
e. morbus hodgkin - Hodginin tauti (morbus Hodgkin; lymphogranulomatosis maligna) on pääasiallisesti imusolmukkeissa ja pernassa esiintyvä pahanlaatuinen lymfooma, jolle ovat ominaisia imusolujen, monosyyttien, plasmasolujen, eosinofiilien ja fibroblastien sekä Reed-Sternbergin (pöllönsilmä) solujen esiintyminen kasvainkudoksessa.
69
Mikä seuraavista on ihon hyvänlaatuinen verisuonikasvain?
a. granuloma pyogenicum
b. mycosis fungoides
c. lentigo simplex
d. morbus paget
e. schwannooma
a. granuloma pyogenicum yleensä bakteerin aiheuttama kasvain, koostuu verisuonista ja sidekudoksesta
b. mycosis fungoides-iholymfooma, pahanlaatuinen, yleisin sellainen
c. lentigo simplex - pigmenttiläiskä, hyvänlaatuinen, kesakko
d. morbus paget - ihottumajuttu rinnassa. Noin 90 % rinnassa esiintyvistä Pagetin tautitapauksista liittyy rintasyöpään.
e. schwannooma - beningni schwanninsolusta lähtöinen
70
Mikä seuraavista on primaarinen lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta?
a. cushingin oireyhtymä
b. connin oireyhtymä
c. addisonin tauti
d. feokromosyndrooma
e. cushingin tauti
c. addisonin tauti
sekä aldosteronia että kortisolia liian vähän
a. cushingin oireyhtymä - Cushingin oireyhtymässä lisämunuaisen kuorikerros tuottaa liikaa kortisonihormonia, jota kutsutaan kortisoliksi. Taudin oireet johtuvat tämän hormonin liikavaikutuksista.
b. connin oireyhtymä - kuorikerroksesta liikaa aldosteronia
d. feokromosyndrooma - isämunuaisen ydinosan kasvain, tuottaa suuria määriä adrenaliinia ja noradrenaliinia
e. cushingin tauti -
hyvänlaatuinen kasvain aivolisäkkeessä tuottaa liikaa ACTH:ta -> liikaa kortisolia, harvinaisempi syy on kasvain lisämunuaisessa, voi olla myös lääkkeellinen
71
Mikä seuraavista on autoimmuunipohjainen kilpirauhasen hyperplastinen tila?
a. riedelin tyreoidiitti
b. basedowin tauti
c. kyhmystruuma
d. hashimoton tyreoidiitti
e. de quervainin tyreoidiitti
d. hashimoton tyreoidiitti
autoimmuunitauti, imusoluja kertyy kilpirauhaseen, joka täten suurentuu ja tuhoutuu hitaasti
a. riedelin tyreoidiitti - invasiivinen fibroottinen kilpirauhastulehdus
b. basedowin tauti - autovasta-aineet aktivoivat rauhasen toimimaan liian vilkkaasti (hypertyreoosi?)
c. kyhmystruuma - syynä tulehdus tai jodin puutos. Paikoin todetaan pieniä follikkeleita, niiden epiteelitumat ovat säännöllisiä. Epiteelisolukon yläpuolella kolloidisssa nähdään resorptiovakuoleja aiheutuu hyperplasiasta.
e. de quervainin tyreoidiitti - Subakuutti granulomatoottinen kilpirauhastulehdus tunnetaan myös nimillä subakuutti kivulias kilpirauhastulehdus, De Quervainin kilpirauhastulehdus ja jättisolutyreoidiitti ja subakuutti ei-märkivä (ei-bakteeriperäinen) kilpirauhastulehdus. On tyypillisesti kolme vaihetta: hypertyreoosivaihe, hypotyreoosivaihe ja toipuminen.
72
Mihin seuraavista kilpirauhasen kasvaimista liittyy kohonnut seerumin kalsitoniinitaso?
a. papillaarinen karsinooma
b. medullaarinen karsinooma
c. follikulaarinen karsinooma
d. anaplastinen karsinooma
e. follikulaarinen adenooma
b. medullaarinen karsinooma
lähtöisin kalsitoniinia tuottavista soluista
a. papillaarinen karsinooma - tavallisin kilpirauhassyöpä, leviää imuteitse
c. follikulaarinen karsinooma - voi kasvaa verisuoniin ja täten metastasoidat esim luustoon ja keuhkoihin
d. anaplastinen karsinooma - solut ovat erilaistumattomia
e. follikulaarinen adenooma - vähän sama kun toi follikulaarinen karsinooma, mutta tää ei invasoi
73
Mihin seuraavista glomerulonefriiteistä liittyy tyypillisesti sekä mikroskooppinen hematuria että subnefroottinen (alle 3,5g/vrk) proteinuria?
a. IgA-nefropatia
b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti
c. membranoosi glomerulonefriitti
d. minimal change-nefropatia
e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi
a. IgA-nefropatia - voi aiheuttaa oireetonta hematuriaa /proteinuriia ja vaan harvoin nefroottista syndroomaa missä yli 3,5g/vrk
b. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti - voi olla alle 3,5g/vrk mutta aiheuttaa nefriittistä ja nefroottista syndroomaa missä molemmissa hematuriaa.
c. membranoosi glomerulonefriitti - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
d. minimal change-nefropatia - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
e. fokaalinen segmentaalinen glomeruloskleroosi - proteinuria yli 3,5 g/vrk, eikä hematuriaa
74
Mikä seuraavista ei ole tubulointerstitiaalisen nefriitin aiheuttaja?
a. tulehduskipulääke esim. ibuprofeiini
b. antibiootti esim. penisilliini
c. puumala-virus
d. sytomegalovirus
e. rabdomyolyysi
e. rabdomyolyysi
| aiheuttaa munuaisvaurioita mutta ei juuri tätä
75
Nk. malignin nefroskleroosin aiheuttaja?
a. munuaiskarsinooma
b. diabetes
c. erittäin korkea verenpaine
d. krooninen tubulointerstitiaalinen nefriitti
e. sienimyrkytys
c. erittäin korkea verenpaine
76
Mikä seuraavista munuaiskasvaimista esiintyy tyypillisesti varhaislapsuudessa?
a. kirkassoluinen munuaiskarsinooma
b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori
c. onkosytooma
d. angiomyolipooma
e. kortikaalinen adenooma
b. nefroblastooma eli Wilmsin tuumori
lasten munuaistuumori: yleisin 3-4 vuotiailla
• ennuste hyvä ( n. 90 % paranee)
• perinnöllinen ja sporadinen muoto
• WT-1-tuumorisuppressorigeenin deleetio / mutaatio
• oireina kipu ja suolen toimintavaikeudet
•löydöksinä hematuria ja hypertensio
•keuhkometastaasit yleisiä diagnoosivaiheessa
```
• tuumorikudos vaaleaa / harmaata, usein selkeästi
rajautunut
• joskus kystinen, hemorraginen ja nekroottinen
• histologisesti
trifaasinen:
A. Epiteliaalinen komponentti
(primitiiviset glomerulukset ja tubulukset)
B. Stromaalinen komponentti
(sidekudosmainen osa)
C. Blastemaattinen komponentti
(kehittymätön solukko, tiiviisti
pakkautunut)
```
77
Virtsarakon välimuotoisen epiteelin syöpä? essee.
-oireet: hematuria, dysuria, pollakisuria, kipu, virtsatietulehdus
-syitä: 4-aminobifenyyli, jota on esimerkiksi tupakassa. Todennäköisiä syitä on bentsiini, virtsakivet
- 90% virtsarakon syövistä on välimuotoisen epiteelin syöpiä. Normaalissa välimuotoisessa epiteelissä on 6-8
solukerrosta.
-Syöpä kehittyy hyperplasiasta dysplasiaan, ja edelleen karsinooma in situun (CIS).
-80% papillaarisia, 20% nodulaarisia (litteät)
-Kasvutapa usein papillaarinen, mutta voi olla myös tasainen ja kasvaa infiltratiivisesti subepiteeliseen sidekudokseen.
-Epiteeli usein paksuuntunut ja yli 6 solukerrosta.
-Primaarisessa cissä ei ole rakon muita kasvaimia. -Sekundaarissessa cis todetaan primaarituumorin jälkeen.
-CISissä tuma-atypiaa, mitooseja, polarisaatio, heikentynyt koheesio, pintasoluja puuttuu osittain.
-Cis voi levityä tyvikalvon läpi juosteina, yksittäisinä soluina tai yksittäisinä soluina ja soluryppäinä.
-Suuren pahanlaatuisuusasteen invasiivisessa karsinoomassa voi esiintyä sukkulasoluja
-valtaosalta järjestynyt -> gradus 1, paikallisesti järjestynyt -> gradus 2 ja järjestymätön -> gradus 3
-Väri vaihtelee punoittavasta harmahtavaan.
-Ennustekijään vaikuttaa gradus, TNM luokitus (imusolmukkeet, metastaasit, huom tnm ei koske CIS, pelkkä karsinooma), muoto ja kasvutapa, lukumäärä, koko ja sijainti (kaula/fundus), ympäröivät epiteelimuutokset (CIS)
78
Maksakirroosin etiologia ja kirroosin aiheuttamat maksan rakennemuutokset? essee
Etiologia: alkoholi, hepatiitti, sappitukos, raudankertymä (hemokromatoosi), kryptogeeninen.
Maksakirroosi voi aiheuttaa portaalisen hypertension,maksan vajaatoiminnan, hepatosellullaarisen karsinooman, enkefalopatian, hämähäkkiarven, ruokatorven varikoseelen,pernan laajentumisen, peräpukamia, askiteksen, kivesatrofian...
Kirroosi on lopputilanne erilaisille kroonisille maksasairauksille. Maksan perusrakenne on tällöin häiriintynyt. Nodulaarinen
kasvutapa. Keskuslaskimot ja porta-alueet voivat puuttua.
Fibroosia ja tulehdussoluja aiheuttajasta riippumatta, sidekudosseptoja, steatoosia, malloryn kappaleita, mikäli hepatiittia, on lähinnä tulehdussoluja. Pienentynyt, kyhmyinen ja kova. Riskitekijänä: kohonneelle maksalaskimopaineelle, maksan vajaatoiminnalle ja maksasyövälle
79
Miten eroavat basofiiliset ja easinofiiliset sävyt?
Värjätyissä kudoksissa nähdään basofiilisia (sinertävän-violetin) sävyjä sekä eosinofiilisiä
(punertavia-vaaleanpunertavia) sävyjä. Esimerkiksi tumat ja lymfaattinen solukko värjäytyvät pääosin basofiilisesti ja keratiini sekä eosinofiiliset granulosyytit vahvan eosinofiilisesti. Värjäytymättömyys sytoplasman alueella viittaa formaliinifiksaation jälkeisissä käsittelyissä kudoksesta poistuneeseen materiaaliin, joka usein on lipidimateriaalia (esim. rasvasolut) tai solunsisäistä
glykogeeniä (esim. munuaiskarsinoomasolut).
80
Mitä asioita pohdittava ja etsittävä näytteestä, että selviää millainen prosessi kyseessä?
Sopiiko kokonaisuus tuumoriin (benigni vs. maligni),
haavaumaan, degeneraatioon, infarktiin, inflammaatioon, infektioon jne. Atyyppisen solukon läsnäolo viittaa maligniteettiin,
mutta tämän lisäksi on aina löydettävä invaasio. Premaligneissa muutoksissa (in situ-karsinoomat ja dysplasiat) atyyppinen
solukko sijoittuu aina tyvikalvon rajaamalle epiteelille, eikä invaasiota voida osoittaa. Huomaa, että usein varsinkin maligneissa
tuumoreissa esiintyy atyyppisen solukon ohella elimistön tulehduksellinen puolustusreaktio sekä nopean tuumorikasvunaiheuttamaa nekroosia.
81
mikä on krypta abskessi
rauhasen sisällä oleva tulehdussolukko
82
transmuraalinen
seinämän läpäisevä esim. crohnin tauti
83
Sarkoidoosi
22 Sarkoidoosi on sairaus, jossa tulehdussolukertymiä eli granuloomia voi muodostua eri elimiin. Yleisimmin tulehdussolukertymiä esiintyy keuhkoissa ja ihossa, mutta voi esiintyä myös silmissä, sydämessä, keskushermostossa ja munuaisissa.
Se on siis krooninen granulomatoottinen infektio/tulehdus.
Hoitona yleensä kortikosteroidit tai TNF
Histologia:
mikroskopiassa todetaan kudoksen eri osissa
granuloomia. Näissä esiintyy epiteloidisoluja ja
jättisoluja sekä lymfosyyttejä laitaosissa. Nekroosia
ei esiinny. Granuloomien välissä kudos on
normaalirakenteista. Atyyppisiä piirteitä ei ole.
Ziehl-Nielsenin happovärjäyksessä ei todeta
mykobakteereja.
krooninen granulomatoottinen infektio
keuhkoissa interstitielli
84
Invasiivinen duktaalinen karsinooma
27 Rinta
näytteessä todetaan ympäristöönsä
infiltratiivisesti kasvava tuumori, jossa esiintyy
duktaalisia ja juostemaisia rakenteita muodostavaa
tuumorisolukkoa. Tuma-atypia on kohtalaista,
mitooseja esiintyy myös melko runsaasti.
Tuumorissa on runsas sidekudoksinen strooma.
Myoepiteelisolukkoa duktaalisten rakenteiden
ympärillä ei ole.
Maligni neoplasia
85
Asbestoosi
23 -Pneumokonioosi
•Asbestoosi
•keuhkoihin kertyneiden asbestikuitujen aiheuttama
molemminpuolinen keuhkoparenkyymin fibrotisoiva sairaus
•Suomessa 80-90 uutta tapausta/v
-Asbestoosiin liittyy:
a. keuhkofibroosi
b. maligni mesoteliooma
d. kurkunpään levyepiteelikarsinooma
e. keuhkokarsinoomat
Histologia:
mikroskopiassa todetaan paikoin kasaan
painuneita alveoleja ja sidekudosmuodostusta.
Fokaalisesti esiintyy hiilipigmenttiä sekä
asbestikappaleita. Näiden yhteydessä esiintyy
vierasesinetyyppisiä jättisoluja, osin asbestikappaleet
ovat näiden sisällä. Atypiaa tai aktiivia
tulehdusta ei ole.
Kertymä sairaus
86
Duktaalinen in situ-karsinooma
26 -
invasiivisen duktaalisen karsinooman
esiaste
(myoepiteelisolukko ja siten tyvikalvo ovat säilyneet)
- saa alkunsa terminaalisesta tiehyt-lobulus yksiköstä
- löytyy seulonnoissa yleensä mikrokalkkilöydösten perusteella (jopa puolet positiivisista
seulontalöydöksistä)
- harvoin kliinisesti palpoituva tuumori
- jaotellaan tuma-atypian asteen perusteella low / intermediate / high grade-asteisiin
(korkeampiasteisissa riski invasiivisen karsinooman kehittymiselle suurenee)
- DCIS-alueen koko vaihtelee, millimetreistä jopa Ø> 5 cm
- invasiivisen duktaalisen karsinooman riski samassa lokalisaatiossa on lisääntynyt
-ei lähetä etäpesäkkeitä, hyvä ennuste kirurgisen poiston jälkeen
Histologia:
Rinta näytteessä todetaan duktaalisia rakenteita, jotka
ovat laajentuneita ja niitä täyttää atyyppinen
solukko. Solukko kasvaa monotonisesti ja paikoin
muodostaa tiehytmäisiä rakenteita, todetaan
keskiosissa nekrooseja ja kalsifikaatioita. Solukko
rajautuu tarkkaan ympäröivään kudokseen,
todetaan myoepiteelisolukko atyyppisen epiteelin
ulkolaidoilla.
Premaligni neoplasia
87
Fibroadenooma
28 - yleisin benigni rintarauhasen kasvain !
- yleisimmin alle 30-vuotiailla
- usein multippeli ja/tai bilateraalinen
- tarkkarajainen ja yleensä Ø < 3 cm
- palpoituva tuumori, vanhemmiten kalsifikaatioita
- konsistenssi kiinteä
- histologisesti hieman muistuttaa rinnan lobulusta, mutta muodostaa tuumorin; sidekudoksisessa stroomassa
sukkulamaisia fibroblastityyppisiä soluja. Epiteelissä säännöllistä lieriösolukkoa, epiteeliä suhteessa vähemmän
kuin tubulaarisessa adenoomassa. Epiteeli muodostaa kasaanpainuneita tiehytmäisiä rakenteita.
- myoepiteelisolukko todettavissa lieriösolukon alla
- kirurginen poisto pienillä marginaaleilla
Histologia:
näytteessä todetaan pääosin ympäröivään
kudokseen tarkasti rajautuva tuumori, joka koostuu
rakomaisista ja duktaalisista rakenteita. Näiden
sisäpintaa verhoaa lieriömäinen tai kuutiomainen
epiteeli. Näiden tumissa esiintyvät pienikokoiset
nukleolit, selkeää atypiaa tai mitoosiaktiviteettia ei
ole. Epiteelin ulkoreunoilla todetaan
myoepiteelisolukko. Epiteelirakenteiden välissä
esiintyy tiivis sidekudoksinen strooma, jossa on
säännöllisiä fibroblasteja.
Benigni neoplasia
88
Helikobakteeri gastriitti
5 Krooninen gastriitti, aiheuttajana helicobacter pylori tai heilmannii-> lisää hapon tuotantoa ja heikentää limakalvon
puolustusmekanismeja altistaen mahahaavalle.
Histologia:
Näytteessä esiintyy säännöllisiä duodenumin
limakalvokappaleita. Mahalaukun antrumia ja
corpusta edustavissa biopsioissa todetaan lamina
proprialla runsaasti lymfosytääristä tulehdussolukkoa,
mukana on joitakin neutrofiilejä. Myös epiteelin
sisällä esiintyy paikoin tulehdussolukkoa. Limakalvon
pinnalla esiintyy kierteisen rakenteen omaavia
bakteereja. Atypiaa ei ole.
Krooninen tulehdus
89
Duodenumin villusatrofia
6 Aiheuttajana Keliakia: • Epiteelin permeabiliteettihäiriö
– Transglutaminaasi muuttaa gluteiinin sisältämän glutamiinin
(peptidi) glutamaatiksi, joka käynnistää immunovasteen
->Matrixtuho, epiteelisolujen apoptoosi, _villusatrofia_
• Oireet: ripuli, ilmavaivat, painonlasku, väsymys, kasvuhäiriöt
– Anemia, osteoporoosi, iho (dermatitis herpetiformis)
Histologia:
Duodenum eli alku ohutsuoli
Näytteessä todetaan madaltuneita villusrakenteita,
krypta-villussuhde on pienentynyt.
Intraepiteliaalisesti esiintyy selkeästi tavanomaista
enemmän lymfosyyttejä, samoin lamina proprialla.
90
Intestinaalinen adenokarsinooma
7a esiintyy vanhemmissa ikäryhmissä. Intestinaalinen tyyppi on suhteellisesti tavallisempi antrumissa ja kardiassa kuin korpuksessa. Se on tyypiltään eksofyyttinen (epiteelin pinnasta ulospäin kasvava) ja sen yhteydessä voi esiintyä vaikeaa atrofista gastriittia ja intestinaalista metaplasiaa.
Histologia:
Mahalaukussa
Näytteessä esiintyy kaikkiin seinämäkerroksiin
invasoivaa atyyppistä, rauhasmaisia rakenteita
muodostavaa tuumorisolukkoa. Kasvain on
haavauttanut limakalvon. Rauhasmaiset rakenteet
esiintyvät tiiviin verkkomaisesti ja muodostavat
saarekemaisia rakenteita. Tumissa esiintyy koon ja
muodon vaihtelua, hyperkromasiaa ja
tumasytoplasmasuhteen suureneminen. Todetaan
mitooseja ja sidekudoksinen tuumoristrooma.
Tuumori on kohtalaisesti erilaistunut.
Maligni neoplasia
91
Diffuusi Adenokarsinooma
7 b-c Diffuusi mahasyöpä esiintyy linitis plastica (mahan seinämän tasainen paksuuntuminen) -tyyppisesti kasvavana, erilaistuminen rauhasmaisten rakenteiden suuntaan on huono. Kasvain esiintyy yksittäisinä soluina tai solujonoina. Kasvainsolut ovat limaa erittäviä ja esiintyvät usein sinettisormusmaisina soluina. Diffuusi-tyyppi on suhteellisesti yleisempi nuorilla kuin vanhoilla. Se on tavallisempi ventrikkelin korpus-osassa ja on yleensä ulseratiivinen.
Histologia:
Mahalaukussa
Näytteessä esiintyy seinämän kaikkiin kerroksiin
invasoivia yksittäisiä limatäyteisiä soluja, jotka eivät
muodosta rakenteita. Näissä sinettisormusmaisissa
soluissa atyyppinen tuma sijaitsee solun laidalla.
Solujen ympäristössä on paikoin sidekudosstroomaa.
Limakalvopinta on paikallisesti
haavautunut. Tuumori on huonosti erilaistunut.
Maligni neoplasia
92
Kollageeni Koliitti
```
8 Mikroskooppinen koliitti = ei voida todeta endoskopiassa.
• Paksunsuolen tulehdus,
joissa oireena vesiripuli
ilman endoskooppista
löydöstä
– 1. Lymfosyyttikoliitti
• Intraepiteliaalinen
lymfosytoosi
– 2. Kollageenikoliitti
• Paksuuntunut
kollageenikerros
pintaepiteelin alla
```
Histologia:
Kolonoskopiabiopisoista
Näytteenä on useita limakalvobiopsioita, joissa
rauhasrakenne on säännöllinen. Lamina proprialla on
kuitenkin tavanomaista runsaammin lymfosyyttejä,
samoin intraepiteliaalisesti. Epiteelin alla on paksu
kollageeninen sidekudosvyöhyke, jossa on vähän
soluja. Atypiaa tai haavaumia ei esiinny.
Krooninen idiopaattinen tulehdus
93
Neuroendokriininen tuumori
9
Paksusuolessa
Näytteessä esiintyy saarekemaisesti kasvavaa
solukkoa. Saarekkeiden välissä on sidekudosta. Osa
soluista muodostaa rauhasmaisia rakenteita. Tumat
ovat kooltaan ja muodoltaan melko säännöllisiä,
kromatiini on hienojakoisesti rakeista. Mitooseja
esiintyy 3 %. Tuumori invasoi lihaskerroksen läpi
seroosan rasvaan. Tuumorin suurin läpimitta on 2,2
cm.
Maligni neoplasia
94
Kirroottinen maksa histologia
näytteenä on maksakudosta 12, jossa todetaan
silloittavaa fibroosia. Hepatosyyteissä esiintyy
vahva-asteista steatoosia eli rasvaa, todetaan yksittäisiä
nekroottisia hepatosyyttejä sekä Malloryn
kappaleita. Portaalialueilla esiintyy sappitieproliferaatiota
ja runsaasti lymfosyyttejä.
Atyyppisiä piirteitä ei ole.
95
Duktaalinen adenokarsinooma
maksa 15
näytteessä todetaan invasiivinen tuumori, joka
muodostuu tiehytmäisistä rakenteista. Näiden
sisäpintaa verhoaa atyyppinen lieriöepiteeli, monin
paikoin tiehytmäiset rakenteet järjestyvät tiiviisti
toisiaan vasten. Kasvutapa on saarekemainen ja
niiden välissä esiintyy sidekudosstrooma. Solukossa
esiintyy runsaasti mitooseja sekä nekroosifokuksia
maligni neoplasia
96
Akuutti pankreatiitti
16 Mikroskopiassa todetaan haimakudoksessa16 laajaalaisesti
nekroosia, jonka reunaosissa esiintyy
hemorragiaa ja neutrofiilisiä granulosyyttejä.
Haimaa ympäröivässä rasvakudoksessa on myös
liponekroosia. Atypiaa ei esiinny.
Akuutti tulehdus
97
Ateroskleroosi
Valomikroskopiassa pienen valtimon 17
poikkileikkeessä esiintyy paikallisesti seinämässä
intimassa ja osin median lihaskerroksessa
vaahtosytoplasmaisia makrofageja, kalsifikaatioita
sekä kolesterolikiteitä. Todetaan myös
sidekudossolujen määrän lisääntyminen. Endoteelikerros
on ehjä.
Metabolinen häiriötila
98
Temporaaliarteriitti
18 Valomikroskopianäytteenä on temporaalivaltimon
poikkileikkeitä. Niissä esiintyy kaikissa
seinämäkerroksissa pyörötumaista tulehdussolukkoa
(lymfosyyttejä, plasmasoluja ja makrofageja).
Lisäksi todetaan granuloomia jättisoluineen. Suonen
lumenissa on organisoitunut trombi.
Akuutti tulehdus
99
Papillaarinen non-invasiivinen uroteelikarsinooma
31 a tutkittavana on höyläyslastuja virtsarakon
seinämästä. Näissä esiintyy uroteliaalista
tuumorisolukkoa papillaaristen rakenteiden
pinnoilla. Solukko muodostaa yli 10 solukerrosta
epiteeliin, todetaan lievä tuma-atypia, nukleolit
ovat pienet. Mitooseja esiintyy epiteelin eri
kerroksissa. Invaasiota ei ole. Subepiteliaalinen
sidekudos ja lihaskerros ovat normaalirakenteiset
Premaligni neoplasia
100
Invasiivinen uroteelikarsinooma
31b Mikroskopiassa todetaan virtsarakon sisäpinnalta
lihaskerrokseen ulottuen atyyppistä pyöreähkön
tuman omaavaa invasiivista tuumorisolukkoa.
Mitooseja esiintyy runsaasti, todetaan pienet mutta
selkeästi erottuvat nukleolit. Kasvutapa on
saarekemainen ja osin juosteinen. Tuumorissa on
pieniä nekroosifokuksia ja sidekudosstrooma, jossa
on myös lymfosyyttivaltaista tulehdussolukkoa.
Invaasiota rasvakudokseen tai kappaleessa näkyviin
pieniin imusolmukkeisiin ei ole.
maligni neoplasia
101
Akuutti pyelonefriitti
32 Mikroskopiassa todetaan munuaisparenkyymissä
abskessimaisia neutrofiilikertymiä ja pintaosissa
verenpurkaumia. Neutrofiilivaltaista tuledussolukkoa
esiintyy myös tubulusten sisällä ja
tubulusepiteelissä. Mukana on myös vähemmässä
määrin lymfosyyttejä sekä eosinofiilisiä
granulosyyttejä. Atypiaa ei esiinny.
Akuutti tulehdus
102
Munuaiskarsinooma
33 mikroskopiassa todetaan ympäristöönsä melko
tarkkarajaisesti rajautuva tuumori, joka muodostuu
kirkassytoplasmaisesta solukosta. Solukko
muodostaa keräsmäisiä ja tiehytmäisiä rakenteita,
joiden väliin jää hieman sidekudosstroomaa. Tumat
ovat hyperkromaattiset, niiden koko ja muoto
vaihtelee vähän. Mitooseja on vähän. Todetaan
kystisiä ja hemorragisisia alueita.
Maligni neoplasia
103
Diabeettinen nefropatia
34 näytteenä esiintyy vaihtelevanasteisesti
sklerosoituneita glomeruluksia; osa on kokonaa
arpeutuneita ja osassa esiintyy keräsmäisiä
eosinofiilisiä rakenteettomia alueita. Arteriolien
seinämissä on myös hyaliinista materiaalia.
Tubulukset ovat atrofisia ja interstitiumissa esiintyy
fibroosia ja paikoitellen lymfosyyttikertymiä
Metabolinen häiriötila
104
Eturauhasen hyperplasia
35 valomikroskopiassa todetaan nodulaarinen
eturauhaskudos. Epiteeli on hyperplastista; siinä
esiintyy papillaarista poimuilua ja rauhaset ovat
vaihtelevan kokoisia ja muotoisia. Atypiaa ei ole,
rauhasissa todetaan säännöllinen myoepiteelisolukko.
Fibromuskulaarisen strooman määrä on
myös lisääntynyt.
Ei-neoplastinen kasvuhäiriö
105
Eturauhasen adenokarsinooma
36 näytteessä todetaan pääosin hyperplastisia
rauhasia sekä hyperplastisesti korostunutta
fibromuskulaarista stroomaa. Tämän lisäksi yhden
kappaleen reunassa esiintyy tiiviin verkkomaisesti
sijoittuvia rauhasmaisia rakenteita, joiden välissä on
paikoin hyvin vähän stroomaa. Tuma-atypia on
vähäistä, mutta todetaan tumahyperkromasia ja
nukleolit. Mitooseja on vähän. Myoepiteelisolukko
puuttuu näiltä alueilta.
Maligni neoplasia
106
Akuutti myeloidinen leukemia
39 luuytimessä todetaan monotonisia
blastityyppisiä soluja, jotka ovat syrjäyttäneet
normaalin hematopoieettisen solukon,
infiltraatioaste on lähes 100 %. Näissä nähdään
vahvasti suurentunut tuma-sytoplasmasuhde ja
pieniä nukleoleja. Basofiilistä sytoplasmaa on
vähän. Hohkaluupalkisto on normaalirakenteista.
Maligni neoplasia
107
Lymfosyyttinen lymfooma
40 näytteenä on imusolmukkeita, joissa kaikissa
todetaan häiriintynyt perusrakenne. Itukeskuksia ei
ole, imusolmukkeet ovat täynnä monotonista
pienikokoista lymfaattista solukkoa. Tumat ovat
tasaisen pyöreät, todetaan nukleolit. Sytoplasmaa
on vähän. Nekroosia ei esiinny, mitooseja on vähän.
Maligni neoplasia
108
Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma
```
41 37% B-soluperäisistä lymfoomista.
-Heterogeeninen ryhmä,
kasvainsolut voivat olla
sentroblastityyppisiä,
immunoblastityyppisiä tai
anaplastisia, diffuusi
järjestäytyminen
imusolmukkeessa
-Geneettisesti jaetaan GCB
(germinal center cell like) ja ABC
(activated peripehral B-cell like)
tyyppeihin
-40-60 % ekstranodaalisia
- Nopeakasvuisia, mutta usein
nykyhoidoilla parannettavissa
(50-60 %)
Histologia:
tutkittavana on imusolmuke, jossa mikroskopiassa todetaan häiriintynyt perusrakenne. Solmukkeen täyttää monotoninen tuumorisolukko, jossa esiintyy vahva tuma-atypia. Tumien koko ja muoto vaihtelee, nukleolit ovat kookkaat ja mitooseja on runsaasti. Sytoplasma on basofiilisesti värjäytyvää.
Maligni neoplasia
```
109
Hodginin Lymfooma /Morbus Hodgkin
```
10-20%
Nodulaarinen
lymfosyyttivaltainen
-Tunnusomaista diagnostiset
Reed-Sternberg solut(pöllönsilmä) sekä
runsas reaktiivisen
solukomponentin
esiintyminen
-Esiintyy usein
imusolmukkeissa ja
erityisesti kervikaalialueella
42 -Insidenssi 3/100000,
insidenssissä ei muutoksia
-Kaksihuippuinen
ikäjakautuma; 1. huippu
20-30 vuotiailla ja toinen yli
50-vuotiailla
-Saa alkunsa B-soluperäisestä
itukeskusperäisestä sentroblastityyppisestä
lymfosyytistä
-Levinneisyyden kuvaamiseen Ann Arbor
-Leviää viereisiin imusolmukkeisiin
Histologia:
näytteessä todetaan häiriintynyt imusolmukkeen perusrakenne; pääosin siinä esiintyy säännöllistä pienitumaista lymfosyyttistä solukkoa ja sen seassa hajasirotteisesti mononukleaarisia lakunaarisia soluja. Lisäksi todetaan yksittäisiä binukleaarisia Reed-Sternbergin soluja, joissa tumat sijaitsevat peilikuvamaisesti toisiaan vasten ja niissä on kookas nukleoli. Solmukkeessa esiintyy myös sidekudosmuodostusta.
Maligni neoplasia
```
110
Kyhmystruuma
43 yksinkertainen eli non-toksinen struuma = kilpirauhasen suurentuminen (hyperplasia) ilman toimintahäiriötä,
tulehdusta, tuumoria tai kertymäsairautta (suurimmillaan 100-150 g)
-diffuusin muodon syy usein tuntematon, kyseessä ilmeisesti mukautumisilmiö hormonituotannon
vähenemiseen:
- alkuvaiheen
diffuusi muoto
kehittyy ajan mittaan
multinodulaariseksi
follikkelien heterogeenisen
kasvupotentiaalin myötä
- yleensä hormonaalisesti eivät aktiivisia, pienellä osalla voivat muuttua TSH:sta riippumattomiksi (toksinen
kyhmystruuma eli Plummerin syndrooma)
- solut ovat polyklonaalisia toisin kuin adenoomassa (eli eivät neoplastisia)
- vuosien mittaan kyhmyt degeneroituvat kystiksi tai kalkkeutuvat ja fibrotisoituva
-diagnosoidaan ohutneulabiopsialla
Histologia:
näytteessä todetaan kilpirauhaskudosta, jossa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia follikkeliryhmiä, näiden väleissä on sidekudosmuodostusta. Follikkeliepiteeli on säännöllistä, follikkeleissa esiintyy paikoin hemorragiaa ja hemosiderofageja. Tulehdusta tai atyyppisiäpiirteitäeiole.
Nodulaarinen hyperplasia
111
Follikulaarinen adenooma
44 -yksittäinen kapselin ympäröimä kyhmy, jolla on yhdenmukainen
follikulaarinen rakenne, mitooseja vähän
-eroaa selvästi ympäröivästä kudoksesta
-hyvin solupitoinen (struumakyhmyssä on paljon kolloidia), verenvuotoa,
kystisiä muutoksia ja fibroosia voi esiintyä
-useimmat ovat non-funktionaalisia (toiminnalliset = ”toksiset adenoomat” → hypertyreoosi)
-eivät johda karsinooman muodostumiseen (vrt.paksusuolen adenooma-karsinoomasekvenssi)
-taustalla TSH-reseptorimutaatio tai Gs-proteiinin mutaatio (cAMP-ylituotanto)
- Eroaa Follikulaarisesta Karsinoomasta vain invaasiolla
- Ei voi todeta ohutneulanäytteellä
Histologia:
todetaan ympäröivään kilpirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva tuumori, joka koostuu follikulaarisista rakenteista ja sitä ympäröi ohut sidekudoskapseli. Osassa follikulaarisia rakenteita esiintyy kolloidia. Lisäksi solukko järjestyy myös diffuusisti. Tumissa esiintyy vähäistä koon ja muodonvaihteluasekäpieniänukleoleja.Mitooseja tai nekrooseja ei ole. Kapseli- tai verisuoniinvaasiotaeiole.
Beningni Neoplasia
112
Follikulaarinen karsinooma
45 Follikulaarinen karsinooma (5-15 %)
-40-60-vuotiaat
-RAS-mutaatiot yleisiä
-muistuttaa osin normaalia kilpirauhaskudosta, mutta epäjärjestyneempi ja tuma-atypiaa ja mitooseja,
ei hypokromaattisia tumia
-kasvaa usein verisuoniin, metastaasit keuhkoihin, maksaan ja luustoon, lymfaattinen
leviäminen harvinaista
-fibroosia ja kalkkeutumista saattaa esiintyä
-koostuu pienistä follikulaarisista rakenteista, myös solujuosteita ilman follikkeleita esiintyy
-10-vuotisennuste n. 50 -90 %
-Eroaa Follikulaarisesta adenoomasta vain invasoimalla
Histologia:
näytteessä todetaan pääosin ympäröivään kilpirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva tuumori, joka koostuu pienikokoisista follikkelimaisista rakenteista.Tuumorisolujentumissaesiintyykoonja muodon variaatiota sekä hyperkromasiaa. Nukleolit ovat pienikokoiset. Mitooseja on vähän, nekroosia ei esiinny. Yhdessä fokuksessa tuumorin laidassa esiintyytuumorinsidekudoskapselissainvaasio
Maligni neoplasia
113
Papillaarinen karsinooma
apillaarinen karsinooma (85 % kilpirauhassyövistä)
-mutaatiot tunnetaan RET-proto-onkogeenissä (tyrosiinikinaasireseptori) ja BRAF-
(MAP-kinaasireitin välittäjäproteiini) ja RAS-onkogeeneissä
-yleisin 20-40-vuotiailla
-papillaarinen kasvutapa, kuutiotyyppinen epiteeli
-kromatiini hienojakoista ja marginalisoitunut tuman laidoille →
”tyhjät” = hypokromaattiset tumat
-tumien uurteisuus ja ns. pseudoinkluusiot (=tumakelmun poimuilu)
-psammoomakappaleet
-metastaasit kaulan alueen imusolmukkeisiin ja keuhkoihin
-oireina käheys, nielemisvaikeudet, yskä, hengenahdistus
-10-vuotisennuste 95 %
Histologia:
Sellasta mutkittelevaa aukkosta
114
Akuutti myeloidinen leukemia
39 Hoitamattomana voi johtaa jo viikossa kuolemaan
Pitää tyypittää tarkemmin virtaus sytometrialla: millaisia pinta-antigeenejä
yleensä 50v aikuisilla (mutta voi olla myös lapsilla)
Histologia:
luuytimessä todetaan monotonisia blastityyppisiä soluja, jotka ovat syrjäyttäneet normaalin hematopoieettisen solukon, infiltraatioaste on lähes 100 %. Näissä nähdään vahvasti suurentunut tuma-sytoplasmasuhde ja pieniä nukleoleja. Basofiilistä sytoplasmaa on vähän.Hohkaluupalkistoonnormaalirakenteista. Teräviä tumia ja myös nekroottisia alueita.
Maligni neoplasia
115
Lymfosyyttinen Lymfooma
40 B-solulymfooma eli CD20+. Hitaasti etenevä.
Histologia:
näytteenä on imusolmukkeita, joissa kaikissa todetaan häiriintynyt perusrakenne. Itukeskuksia ei ole, imusolmukkeet ovat täynnä monotonista pienikokoista lymfaattista solukkoa. Tumat ovat tasaisen pyöreät, todetaan nukleolit. Sytoplasmaa onvähän.Nekroosiaeiesiinny,mitoosejaonvähän.
Muuten sama kuin Krooninen lymfaattinen leukemia, mutta se käyttäytyy leukeemisesti (on luuytimessä ja lähettää soluja vereen)
Richterin syndroomassa tämä muuttuu nopeasti eteneväksi lymfoomaksi, esim. suurisoluiseksi diffuusiksi B-lymfoomaksi.
Maligni neoplasia
116
Malloryn kappaleita
löytyy alkoholi maksasairauksista
117
Seroosi kystadenooma
47 mikroskopiassa todetaan ovariossa kystinen monilokeroinen tuumori, jonka sisäpintoja verhoaa säännöllinen seroosi värekarvallinen epiteeli. Atypiaa tai mitooseja siinä ei ole. Epiteelinallaonsidekudoksinentuumoristrooma.
Benigni neoplasia
118
Seroosi rajalaatuinen (borderline) tuumori
48 Diagnoosiin tarvitaan iso pala, että voi olla varma ettei invaasiota. Voi lähettää implantteja vatsakalvolle.
Histologia:
Näytteessä esiintyy kystisen tuumorin reunaa ja todetaan kystaontelon sisään kasvavia papillaarisia rakenteita. Näiden sidekudosydintä verhoaa monikerroksinen seroosi epiteeli, jossa esiintyy kohtalaista tuma-atypiaa sekä mitooseja paikoitellen. Invaasiota allaolevaan tuumorin sidekudokseen ei ole todettavissa.Voi löytyä psammooman kappaleita.
Borderline neoplasia
119
Seroosi Karsinooma
49 Huono ennuste. Vanhojen ihmisten. Usein bilateraalisia = molemmissa munasarjoissa.
Histologia:
mikroskopiassa todetaan ovariossa kystinen tuumori, jossa esiintyy invasiivista seroosia epiteliaalista tuumorisolukkoa. Se muodostaa saarekemaisia rakenteita, joiden ympärillä esiintyy sidekudoksinen strooma. Saarekkeissa solukko kasvaa pääosin diffuusisti ilman rakenteita, paikoin kuitenkin esiintyy rauhasmaisia rakenteita. Tumaatypiaonvahvaa,mitoosejarunsaastijatodetaannekroosialueita.
Maligni neoplasia.
120
Brennerin tuumori
välimuotoisen epiteelin munasarjakasvain. Muodostuu metaplastisesti uroteeliä muistuttavaksi solukoksi
121
Endometrioosi
50 Histologia:
mikroskopiassa todetaan ovariossa kookas
kystinen rakenne sekä pienempiä rauhasmaisia
rakenteita strooman alueella. Näitä verhoaa
säännöllinen endometriaalistyyppinen lieriöepiteeli,
atypiaa ei ole. Todetaan hemorragiaan kystien
seinämissä sekä hemosiderofageja ja alkavaa
fibroosia munasarjan strooman alueella.
Ektopia eli normaali kudos anatomisesti väärässä paikassa
122
Pahanlaatuisten kasvainten käyttäytyminen ja vaste erilaisille hoidoille riippuvat:
1 kasvaimen histologisesta tyypistä, 2 sijainnista, 3 erilaistumisasteesta, 4 koosta sekä 5 levinneisyydestä.
123
Gradeerauksella tarkoitetaan
kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioiden kasvunopeuden perusteella. Luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimia ovat sellaiset kasvaimet, jotka ovat huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia. Erilaistumisluokittelut (gradus) ovat yleensä 2-4-portaisia. Eri gradusten kriteerit vaihtelevat eri elinten kasvaimissa ja erityyppisissä kasvaimissa (esim Gleason eturauhasessa, Hodgkin Ann Arbor)
124
Glomustuumori
Saa alkunsa glomus-laitteesta, joka on dermiksessä arteriovenoosi anastomoosirakenne, joka osallistuu lämmönsäätelyyn. Hyvänlaatuisia, ekskisio on kuratiivinen. 1.6% pehmytkudostuumoreista, yleensä 20-40 vuotiailla. Multippeli 10%. Makroskooppisesti yleensä iholla, käsien tai jalkojen alueella (kynnenaluset!) olevia alle 1 cm sinertävänpunertavia tuumoreita, jotka ovat kivuliaita ja painoarkoja. Mikroskooppisesti verisuonirakenteita, joiden ympärillä pyöreitä, tasakokoisia glomussoluja. Jos verisoluja on paljon, puhutaan glomangiomasta
Histologia:
Tuumori koostuu suuresta määrästä kuutiomaisia soluja. Atypiaa tai pleomorfiaa ei esiinny
125
Lymphangitis acuta
Bakteerin aiheuttama lymfasuonten tulehdus, ontelossa neutrofiilejä ja histiosyyttejä (kudosmakrofagi), voi levitä ympäröiviin kudoksiin, tulehdus voi myös levitä imusolmukkeiden kautta vereen.
126
Refluksiesofagiitti eli GERD
Esofagiitin yleisin syy, joka aiheutuu mahan tai pohjukaissuolen sisällön takaisinvirtauksesta (reflux) ruokatorven puolelle, mikä johtaa ruokatorven limakalvovaurioon. Yleisimmät syyt hiatushernia ja alasulkijan heikentynyt toiminta Yleisin oire närästys ja rintalastan takainen kipu joka saattaa muistuttaa sydänperäistä kipua.
Ruokatorven levyepiteeli on resistentti ruoan aiheuttamalle abraasiolle, mutta sensitiivinen hapolle.
Makroskooppisesti ainoa muutos voi olla hyperemia, punoitus, ja hyvin lievässä taudssa histologinen löydös voi olla hyvin niukka. Lievässä taudissa ilmaantuu intraepiteliaalisia tulehdussoluja ja tapahtuu basaalisolukon hyperplasiaa (> 15% epiteelin paksuudesta). Lisäksi stromaaliset lamina proprian papillat voivat pidentyä käsittäen > 2/3 koko epiteelin paksuudesta.
127
Barretin esofagiitti
Barretin esofagiitti on lähes aina pitkään kestäneestä refluksitaudista. Siinä ruokatorven levyepiteeli korvautuu happoa paremmin kestävällä lieriöepiteelillä, kyseessä siis metaplasiaa. Suolityyppisen metaplasia toteaminen on edellytys Barretin diagnoosille. Parempi haponsieto limantuoton vuoksi Haavaumat/striktuurat
*!!Premaligni tila! Tärkein adenokarsinooman riskitekijä! !!!*
Dysplasia on Barretin metaplastisen limakalvo epiteliin rajoittunut neoplastinen muutos. Huom! Tätä ei aina ole! Dysplasia luokitellaan atypian voimakkuuden mukaan 1) Lievään (low-grade) 2) Vaikeaan (hihg-grade) ja 3) Epävarmaan dysplasiaan (indefinite)
128
Hyvänlaatuiset muutokset ruokatorvessa ovat harvinaisia ja muodostavat noin 5% kaikista ruokatorven tuumoreista
Leiomyooma, levyepiteelimyooma
Maligneja todetaan Suomessa yli 200 vuosittain. Näistä yleisempi on levyepiteelikarsinooma, jota seuraa adenokarsinooma. Ennuste on surkea ja 5-vuotiselossaolo-osuudet ovat 10/20%
129
Adenokarsinooma (ruokatorvessa)
Etiologia Barretin esophagus (95% adenoca:sta kehittyy Barretista), muita tupakointi, obesiteetti ja sädehoito Esiintyvyys nousussa suuresti ja nykyään käsittää lähes puolet kaikista ruokatorven maligneista kasvaimista.
Distaalisessa ruokatorvessa Laakeita, ulseroituneita, polypoottisia (lonkeromaisia) Limaa tuottavia invasiivisia rauhasrakenteita, joissa intestinaalisia piirteitä. Kehittyy metaplasia-dysplasia-karsinooma-sekvenssin kautta Suurin osa jo toteamishetkellä paikallisesti levinneitä, yleisimmin mahaan ja mediastinumiin.
Histologia:
Kasvainkudos pyrkii muodostamaan jonkinlaisia rauhasrakenteita, jotka invasoivat lihaskerrokseen ja ovat ”selkä-selkää vasten” Rauhasrakenteita on runsaasti ja soluissa on havaittavissa atypiaa ja pleomorfiaa.
130
Levyepiteelikarsinooma (esofaguksessa)
1 Riskitekijät tupakointi, alkoholi (asetaldehydi), ravinto ja karsinogeenit Miehillä on 4x todennäköisyys sairastua naisiin nähden Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) on epäilty olevan yhteydessä insidenssiin, tuumori supressorigeenin p53 menetys edesauttaa. Kehittyy samanlaisten dysplastisten muutosten kautta kuin muutkin levyepiteelikarsinoomat Ruokatorven keski- ja alakolmannekset, eksofyyttinen (ulkoneva), ulseroiva kasvutapa. Ennuste huono, median survival 1 vuosi
Histologia:
Levyepiteelisolut kasvavat saarekemaisesti ja invasoivat syvemmälle lihaskudokseen. Solujen koossa on runsasta vaihtelua ja soluissa voidaan isolla suurennoksilla nähdä soluvälisiltoja. Keratiinin muodostus on tyypillistä levyepiteelikarsinoomille.
131
Gastriitit
Tulehdusreaktio mahalaukun limakalvolla. Endoskooppinen löydös ei ole luotettava, vaan diagnoosi tarvitsee koepaloja. Histologinen luokittelu pohjautuu Sydneyn luokitukseen, jossa gastriitit jaetaan akuutteihin, kroonisiin ja erityistyyppeihin. Akuutti gastriitti on melko harvinainen tauti, kun taas helicobacter pylorista johtuva krooninen gastriitti on yleinen ja vanhemmiten yleistyvä. Esiintyvyys on kuitenkin pienentynyt helikobakteeriinfektioiden harvinaistumisen myötä.
132
Akuutti gastriitti
Ohimenevä limakalvon tulehdus o oireeton vs. verenvuoto, pahoinvointi, oksentelu Sokkitilan tai mekaanisen tai kemiallisen vaurion aiheuttama Alkuvaiheen histologinen löydös niukka o Pintaepiteeli normaali o Lamina propriassa ödeemaa ja kongestiota Intraepiteliaalisia neutrofiilejä Eroosio, hemorrhaguia
133
Krooninen gastriitti
```
Krooninen tulehdus, johon ei liity erosiota ja joka kohtaa atrofiaan ja metaplasiaan Tärkeimpinä
o Helicobacter pylori gastriitti
o Autoimmuunigastriitti
o (Eosinofiilinen gastriitti)
o (Lymfosyyttigastriitti)
o (Granulomatoottinen gastriitti)
```
134
Helicobacter pylori gastriitti
5 Kroonisen gastriitin tärkein aiheuttaja (antrumissa) Suomessa esiintyvyys lapsilla 10%, keski-ikäisillä 25% ja iäkkäillä 50%
Etenee yleensä toteamattoman akuutin gastriitin kautta krooniseksi ja hoitamattomana pysyväksi.
Infektio heikentää puolustusmekanismeja ja lisää hapontuotantoa
duodenaali- ja ventrikkeliulkus
Histologisesti pintaepiteeli on usein degeneroitunut ja limassa voidaan nähdä kierteisen sauvamaisia helikobakteereja. Lamina propriassa on lymfosyyttejä ja plasmasoluja ja pinta- sekä foveolaepiteelissä neutrofiilejä. Myös itukeskuksia on havaittavissa.
HE-värjäyksellä bakteerien näkyminen on yleensä epävarmaa, siksi Giemsa- tai Warthin-Starry-värjäykset. Helikobakteerigastriitissa MALT-lymfooman ja mahasyövän riski on lisääntynyt, mahasyövässä 2-6 kertainen.
Pidä mielessä myös helicobacter Heilmannii
Histologia:
Näytteessä esiintyy säännöllisiä duodenumin limakalvokappaleita. Mahalaukun antrumia ja corpusta edustavissa biopsioissa todetaan lamina proprialla runsaasti lymfosytääristä tulehdussolukkoa, mukana on joitakin neutrofiilejä. Myös epiteelin sisällä esiintyy paikoin tulehdussolukkoa. Limakalvon pinnalla esiintyy kierteisen rakenteen omaavia bakteereja.Atypiaaeiole.
135
Autoimmuunigastriitti
5-10% kroonisista gastriiteista Korpuksessa Potilailla on happoa erittävien parietaalisolujen vasta-aineita, jotka tuhoavat parietaalisoluja ja ne korvautuvat intestinaalisella metaplasialla. Sisäisen tekijän puutos, joka johtaa B12-vitamiinin puutokseen ja megaloblastiseen anemiaan (pernisiöösianemia). Diffuusi atrofia Haponerityksen vähetessä antrumin gastriinin eritys lisääntyy ja Gsoluissa on hyperplasiaa. Korpusalueelle kehittyy vähitellen endokriinisolujen hyperplasiaa ja osalle neuroendokriinikasvaimia. Myös karsinoomariski kasvanut. Lymfosyyttejä, plasmasoluja
Histologia:
Inflammatorisia infiltraatteja, jotka koostuvat lymfosyyteistä, ja rauhasatrofiaa. Epiteelissä intestinaalista metaplasiaa, jonka voi tunnistaa goblet-solujen ilmestymisestä (suolen limakalvon soluja)
136
Ulkus
Ulkus (haavauma) on vähintään submukoosaan ulottuva vaurio
Eroosio on epiteelin (lamina proprian) vaurio
Ärsyttävien tekijöiden vaikutuksen ylittäessä limakalvon puolustusmekanismien kyvyn.
Eroosiot ovat usein poreettomia, haavoissa ylävatsakipua, jota syöminen helpottaa
137
Krooninen peptinen haava
Duodenaaliulkus 2-3 kertaa yleisempi kuin vatsahaava Riskitekijöitä ovat helicobacter pylori-infektio, tupakointi ja kortikosteroidit.
Mahahaava curvatura minorissa, duodenaaliulkus pyloruksessa
Pyöreitä < 3 cm
Histologisesti haavan pinnalla on fibriinieksudaattia, jonka alapuolella on nekroottinen kudoskerros. Syvemmällä on granulaatiokudosvyöhyke, joka vähitellen muuttuu arpikudokseksi.
Arvet voivat muodostaa obstruktioita, lisäksi mahahaavoista n. 4% liittyy syöpiin.
138
Mahan kasvaimet
Krooniset gastriitit altistavat epiteelin inflammatioon liittyvien vapaiden radikaalien aiheuttamalle vauriolle ja proliferatiiviselle stimulukselle. Ajan myötä nämä stressitekijät voivat johtaa geneettisten muutosten kehittymiseen ja karsinoomaan. Dysplasian ja epiteelin parantumiseen liittyvien muutosten erottaminen toisistaan voi olla haastavaa patologille, sillä epiteelin proliferaatio ja mitoottiset kuvia voivat olla prominentteja molemmissa tapauksissa. Reaktiiviset epiteelisolut kuitenkin kypsyvät vaeltaessaan kohti mukoosapintaa, kun taas dysplastiset leesiot pysyvät sytologisesti epäkypsinä.
Hyvänlaatuiset kasvaimet
o Polyypit /hyperplastiset) 30-80%
o Corpuksen kystapolyypit
o Adenoomat
Pahanlaatuiset kasvaimet
o Intestinaaliset ja diffuusit karsinoomat (adenokarsinoomia) (>90%)
o Lymfoomat, mesenkymaaliset (esim. GIST)
o Neuroendokriiniset kasvaimet (pahanlaatuisuusaste vaihtelee)
139
Mahalaukun karsinoomat
```
Laurenin luokitus:
Intestinaalinen
(45-60%)
Vanhoilla (>50v)
Miehillä (2:1)
Kehittyy metaplastisen epiteelin ja dysplasian kautta
```
```
Diffuusi=sinettisolukarsinooma
-30-45%
Perinnöllistä taustaa enemmän?
Syntyy suoraan limaa tuottavista soluista
Ei yhteyttä sukupuoleen
```
140
Teratooma
51 Yleisin itusolukasvain
Kypsä (benigni) teratooma
ektodermaalinen differentaatio (totipotentit
solut)
bilateraalisia 10-15% tapauksista
makroskooppisesti voivat sisältää hiuksia ja
talia
Histologisesti voi olla komponentteja
kerrostuneesta levyepiteelistä,
karvatuppirakenteista, ihon apuelimistä,
kilpirauhaskudos, rusto, luu ja hermokudos
1 % eri kudoskomponenteista voi
malignisoitua
epäkypsä (maligni) teratooma, epäkypsiä,
fetaalisia kudoksia muistuttavaa rakennetta
Histologia:
mikroskopiassa todetaan kystinen tuumori, jossa kystan sisäpintaa verhoaa paikoin säännöllinen kerrostuva leyepiteeli ja paikoin paksusuolityyppinen limakalvo. Myös respiratorista värekarvallista epiteeliä esiintyy. Onteloissa on paikoin lamellaarista keratiinia. Seinämissä esiintyy myös talirauhasrakenteita sekä paikoin rustokudosta. Todetaan myös lymfosyyttikertymiä. Epäkypsiäelementtejä tai atypiaa ei ole.
Benigni neoplasia
141
Hyperplasia ei-atyyppinen
52
mikroskopiassa todetaan endometriumkappaleita, joissa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia rauhasrakenteita; osin ne ovat kystisesti dilatoituneita. Rauhaset sijoittuvat kuitenkin melko säännöllisin välein toisiinsa nähden. Epiteelissä ja stroomasolukossa esiintyy mitooseja, tuma-atypiaa eiole.
Eli sellasta kystistä rakennetta
ei neoplastinen kasvuhäiriö
142
Atyyppinen hyperplasia
53 Endometriuminhyperplasioihinliittyy karsinoomariski, erityisesti atyyppiseenhyperplasiaan. Atyyppisenhyperplasiandiagnoosi johtaa yleensä kohdun poistoon.
Histologia:
mikroskopiassa todetaan endometriumia, joissa esiintyy vaihtelevan kokoisia ja muotoisia rauhasrakenteita. Rauhaset sijoittuvat tiiviisti toisiaan vasten, väliin jää vain vähän stroomaa. Epiteelissä ja stroomasolukossa esiintyy mitooseja, todetaan tuma-atypia. Myometriuminvaasiota ei oletodettavissa.
Benigni neoplasia
143
Endometriumin malignit kasvaimet
•Endometriumin adenokarsinooma
-yleisin invasiivisista gynekologisista maligniteeteista
-insidenssi korkein 55-65-vuotiailla
-altistaa obesiteetti, diabetes, hypertensio, infertiliteetti, ovarion
estrogeeniä erittävät tuumorit, estrogeeniterapia ilman
progesteronia, HNPCC
•Endometriuminadenokarsinoomanesiaste: atyyppinenhyperplasia
•yleensä endometriuminadenokarsinoomat, jotka assosioituvat
hyperplasiaanovat tyypiltään endometrioidejahyvin erilaistuneita ja
niillä on parempi ennuste
•Adenokarsinoomilla, jotka omaavat erilaisen histologisen alatyypin eli
muistuttavat vähemmän normaalia endometriumia, on huonompi
ennuste esim. seroosiadenokarsinoomaja kirkassoluinen
karsinooma
•Endometrioidillaja ei-endometrioidillaadenokarsinoomallaerilainen
molekyylipatologia
•Endometrioidi: microsatelliteinstability(MI), PTEN, beta-kateniini
geenin mutaatio
•Ei endometrioidi: p53 mutaatio
•Histologia: kasvutavaltaan polypoottinen/diffuusi, 3 histologista
gradusta rauhasmuodostuksen perusteella
-G1: 95% muodostaa rauhasia, korkeintaan 5% solidia (ei rauhasputkia
muodostavaa)
-G2: 6-50% kasvaimesta solidia
-G3: >50% kasvaimesta solidia
144
Endometroidi adenokarsinooma
54-yleensä endometriuminadenokarsinoomat, jotka assosioituvat hyperplasiaan ovat tyypiltään endometrioideja, hyvin erilaistuneita ja niillä on parempi ennuste
-Endometrioidillaja ei-endometrioidillaadenokarsinoomallaerilainen
molekyylipatologia
-Endometrioidi: microsatelliteinstability(MI), PTEN, beta-kateniini geenin mutaatio
Histologia:
mikroskopiassa todetaan myometriumiin invasoivatuumori, joka koostuu rauhasmaisia rakenteita muodostavasta atyyppisestä lieriösolukosta. Rauhasmaiset rakenteet sijoittuvat tiiviisti toisiaan vasten ilman stroomaa. Tuma-atypia onkohtalaista.
Maligni neoplasia
145
Meningeooma
60•Meningeoomaon yleinen ja useimmiten hyvänlaatuinen aikuisilla esiintyvä
kasvain
•Esiintymishuippu 65-75 vuotiaillaN > M 2:1
•Saa alkunsa araknoideanmeningoteliaalisistasoluista
•Aiempi sädehoito riskitekijä
•aiheuttaa painetta aivokudokseen
•Yleensä sporadisia
•Lukuisia erilaisia tyyppejä, meningoteliaalinenon yleisin
•Neurofibromatoosi2:ssa myös nuorilla
•WHO GradusI hyvänlaatuinen, II atyyppinen, III anaplastinen
Histologia:
näytteessä esiintyy sukkulamaista tuumorisolukkoa, joka kasvaa kimppumaisia rakenteita muodostaen. Tumissa ei ole merkittävää atypiaa, mitooseja on vähän. Tuumorissa esiintyy runsaasti psammooma-tyyppisiä kalsifikaatioita ja paksuja kollageenijuosteita tuumorisolukonlomassa.
Benigni neoplasia
146
Oligodenrdogliooma (glioomista myös yleisesti)
61•Saavat alkunsa aivokudoksen tukisoluista (= glia: astrosyytit,
oligodendrosyytit, ependyymisolut)
•Aikuisten tavallisimpia CNS kasvaimia
•Vuodessa uusia tapauksia noin 6/100 000
•Feno-ja ja genotyyppinen heterogeenisuus vaikeuttaa hoitoa
•Diffuusi infiltraatiotekee poiston vaikeaksi !!
•Muuntuminen progressiivisesti pahanlaatuisemmaksi sisäsyntyisten genomissa tapahtuvien muutosten vuoksi
•A(typia) M(mitoosit) E(endoteeliproliferaatio) N(nekroosit)
Histologia:
näytteessä esiintyy solukasta monotonista invasiivista tuumorisolukkoa, jossa tumat ovat pyöreät ja niiden ympärillä halo. Se työntyy epätarkkarajaisesti ympäröivään aivokudokseen. Kromatiini on hienojakoisesti granulaarista ja tumien ympärillä on kirkas halo. Mitoosejaonvähän,nekroosiaeituleesille.
Maligni neoplasia
147
Glioblastooma
```
62•Glioblastomamultiforme
•Korkea-asteinen glioomaWHO IV/IV
•Pääosin astrosytäärinenerilaistuminen
•Primääri vs. Sekundäärinen glioblastooma
•Yleensä > 40 vuotiailla
•Yleensä kohtausoire, päänsärkyä
•Leikkaus, sädehoito, kemoterapia
•Ennuste huono < 3v.
Histologia:
mikroskopiassa todetaan nekroottis-hemorraginentuumori.Siinä esiintyy runsaasti tumilltaan vahvasti atyyppisiä tuumorisoluja. Tumat ovat hyperkromaattiset, kooltaan ja muodotaan vaihtelevat. Nukleolitovatkookkaatjamitoosejaesiintyyrunsaasti.
Maligni neoplasia
```
148
Aivokasvaimet
•Uusi aivokasvainten WHO luokitus ilmestyi 2016
•Lapsilla toiseksi yleisin kasvaintyyppi
• Oireet ovat hyvin vaihtelevia riippuen kasvaimen sijainnista ja kasvunopeudesta
•Epileptinenkohtaus on usein ensioire
•Muista aina epäillä aivokasvaimen mahdollisuutta
•Metastasoivat hyvin harvoin, mutta hyvänlaatuinenkin kasvain voi olla fataali
WHO: Morfologia = genetiikka
149
Schwannooma
63•Hermojuurista sekä aivo-ja ääreishermojen
•Schwanninsoluista alkunsa saava hyvänlaatuinen kasvain
•NF2 mutaatiot yleisiä
•Oireet kompressiosta
•Tarkkarajainen, kiinni hermossa.
•Malignisoituvat harvoin
Histologia:
mikroskopiassa todetaan reunoiltaan tarkkarajainen, sukkulamaisesta solukosta muodostuvat kasvain. Solut järjestyvät paikoin palisadimaisesti, atypiaa tai mainittavaa mitoosiaktiivisuutta ei ole, ei myöskään nekrooseja. Paikoin solukko on tiivistä ja paikoin esiintyy löyhiä vähäsoluisiaalueita. Omaan silmään solut menee jokimaisina virtauksina ja välillä enemmän pyörteillen. Ero MPNST:hen on varsinkin ettei nekroosia, hemorragiaa tai mitooseja.
Benigni neoplasia
150
Maligni perifeerinen hermotuppituumori (MPNST)
```
64•Ionisoiva säteily riskitekijä
•2-3%:lla NF1 (neurofibromatoosi1) potilaista
•50% tapauksista NF1 potilailla
•Yleensä nuoria aikuisia
•Infiltratiivinen, yleensä > 5 cm
•Pakarat, reidet, paraspinaalinen,
•plexusbrachialis, yläraaja
•Mitooseja, atypiaa, nekrooseja
Histologia:
mikroskopiassa todetaan atyyppisestä sukkulamaisesta solukosta koostuva tuumori, jossa esiintyy tiivissoluisia ja löyhempiä alueita. Solukko muodostaa juostemaisia rakenteita, todetaan nekrooseja ja hemorragiaa. Mitooseja on runsaasti. Omaan silmään havupuumaista juosteilua.
Maligni neoplasia
```
151
NF1
Neurofibromatoosi on harvinainen, perinnöllinen sairaus, joka altistaa aivo- ja selkäydinkasvaimille. Siihen voi liittyä myös oppimisvaikeuksia ja kömpelyyttä. Neurofibromatooseja on kaksi muotoa, neurofibromatoosi 1 ja neurofibromatoosi 2. Neurofibromatoosi 1 tunnetaan myös von Recklinghausenin tautina.
152
Hyvälaatuiset luukasvaimet
- Osteokondrooma
- endokondrooma/kondrooma
- kondroblastooma
- osteoidi osteooma
- solitaari luukysta
- aneurysmaalinen luukysta (ABC)
153
Osteokondrooma
65-Yleisin benigni luukasvain
-alle 20vuotiailla, 1-20cm
-usein oireeton, paineoireet, havaittava massa
-metafyysialueen kasvain (eli luun kasvualueen)
-luun pintakerroksesta ulospäin työntyvää normaalin luun muodostamaa uloketta peittää jakautuvien rustosolujen muodostama kerros
-reisiluun alaosa, tibian yläosa, humeruksen yläosa
-sellanen luusta ulos tuleva tattimainen muutos
Histologia:
mikroskopiassa todetaan varrellinen tuumori, jonka kärjessä on säännöllisestä hyaliinirustosta muodostuva reunus ja varsiosa koostuu säännöllisestä hohkaluurakennetta muistuttavasta osasta. Hohkaluupalkiston väleissä on rasvakudosta. Atypiaaeiole.
Benigni neoplasia
154
Osteosarkooma
66 -Tavallisin primaarinen pahanlaatuinen luukasvain (20% primaareista luukasvaimista)
- nuorten aikuisten tauti, esiintymishuiput 10-25v ja yli 40v
- riskitekijöitä mm. pagetin tauti, sädehoito ja luuinfarktit
- polvien läheisyydessä ja pitkien luiden päissä (metafyseaalinen sijainti, eli varmaan siellä' missä ollu niitä kasvulevyjä)
- oireina kipu tai patologinen murtuma
- leviäminen paikallisesti ja veriteitse (20%:lla diagnoosihetkellä keuhkometastaaseja)
- verekäs luuta tuhoava kasvain, tunkeutuu korteksiin ja medullaan, voi kohottaa periostia
- 5-vuotisennuste 60-70% (metastasoituneilla huonompi)
- histologisesti pleomorfinen, useita variannteja ->mitoottisesti aktiivisia atyyppisiä osteoblasteja, pitsimäinen osteoidi-eli uudisluumuodostus
Histologia:
mikroskopiassa todetaan pitsimäistä luupalkistoa muodostava tuumori. Tässä osassa esiintyy sekä osteoidiaettämineralisoitunuttaväliainetta.Paikoin esiintyy luuta tuottamatonta, vahvasti atyyppistä tuumorisolukkoa, joka ei muodosta rakenteita. Mitoosejaonrunsaasti.
Maligni neoplasia
155
Semimalignit luukasvaimet
- jättisolukasvain
- kordooma
- adamantinooma
- osteoblastooma
156
Pleomorfinen adenooma
69 -yleisin sylkirauhasen kasvain 60% parotiksen kasvaimista
-Hyvänlaatuinen kasvain, jossa esiintyy duktaalisia (epiteliaalisia) ja myoepiteliaalisia soluja. Epiteliaalista ja mesenkymaalista erilaistumista.
-Histologia vaihtelee
- sekatuumori
- hidas kasvu, kivuto, liikkuva massa
-epätäydellinen poisto johtaa uusimiseen
-"carcinoma ex adenoma pleomorphicum", malignant mixed tumor
Histologia:
mikroskopiassa todetaan ympäröivään sylkirauhaskudokseen tarkkaan rajautuva, sidekudoskapselin ympäröimä tuumori. Siinä esiintyy pääosin tiehytmäisiä duktaalisia rakenteita, joissa on kaksi kuutiomaista solukerrosta. Näistä ulompi on myoepiteelisolukerros. Näitä esiintyy myös myksoidissa stroomassa yksittäisinä sukkulamaisina soluina. Tuumorissa esiintyy runsaasti myös rustokudosaarekkeita sekä paikoin luumuodostusta vaihtelevan muotoisina luutuvina saarekkeina. Tuma-atypiaa tai tuumorinekroosia ei ole,mitooseja on vähän.
Benigni neoplasia
157
Malignit luukasvaimet
- osteosarkooma
- kondrosarkooma
- Ewingin sarkooma
- Fibrosarkooma (mainittu vaan jossain taulukossa)
158
Punajäkälä
```
71 • Interface-tyyppinen dermatiitti
• Lichen planus
• Iholla ja limakalvoilla, krooninen
• Etiologia tuntematon, autoimmuunisairaus
• Laukaisevat tekijät
• Punoittavat, sinipunervat papulat tai
makulopapulat, päällä vaaleat juosteet
```
Histologia:
mikroskopiassa todetaan hyperkeratoottinen epidermis, tyvikalvoalue on epätarkkarajainen ja sahanterämäinen. Basaalisesti esiintyy yksittäisiä apoptoottisia keratinosyyttejä, joissa on vahvan eosinofiilinen sytoplasma. Dermiksen yläosassa epidermiksen alla on vyömäinen lymfosyyttikertymä. Syvempi dermis jasubkutis ovatnormaalirakenteiset. Atypiaaeiesiinny.
Autoimmuunisairaus
159
Seborrooinen keratoosi
```
72/2• Yleisin ihotuumori
• Keratosis seborroica (verruca seborroica)
• Ikääntyneillä
• Helposti mureneva, väritys vaihtelee
• Hyvänlaatuinen, kosmeettinen haitta
• Eri kasvutapoja: klassinen,
hyperkeratoottinen, irritoitunut
```
Histologia:
Ihonäytteessä on hyperkeratoottinen epidermaalinen tuumori,jossanähdääntumiltaansäännöllisiäbasaloideja keratinosyyttisiä soluja. Tuumori sijoittuu kokonaisuudessaan epidermiksen alueelle. Atypiaa tai mitoosiaktiivisuutta ei ole. Tuumorissa on keratiinia sisältäviä kystia ja tuumorisolukossa melaniinipigmentaatiota.
160
Levyepiteelikarsinooma
74/6 Eli Okasolusyöpä
• Carcinoma squamocellulare, SCC
• UV-valo tärkein etiologia
• Kliiniset oireet
– Voi muistuttaa paksua karstaista
aurinkokeratoosia
– Haavautuminen, rupeutuminen, nodulaarinen,
kasvu nopeampaa
• Huuli, krooniset haavaumat
• Voi metastasoida
• SCC in situ – solujen dysplasia koko
epidermiksessä (vs. aktiininen keratoosi)
• Invasiivinen SCC – dysplastiset solut leviävät
basaalikerroksen läpi dermikseen
– Epidermiksen hyperkeratoosi, mahd. parakeratoosi
– Keratinisaatio
– Dyskeratoosi
– Nekroosit
– Solujen atypia-aste – vaihtelee, soluvälisillat
– Atyyppiset mitoosit, mitooseja enemmän kuin BCC
Histologia:
Ihonäytteessä nähdään 0,6 cm:n läpimittaisella alueella atyyppistä parakeratoottista levyepiteelisolukkoa, joka invasoi 0,3 cm:n syvyydelle muodostaen saarekemaisia pesäkkeitä dermikseen. Todetaan tuma-atypia, keratiinihelmimuodostus ja soluvälisillat.Mitooseja on runsaasti.
Maligni neoplasia
161
Maligni Melanooma
74/5 • Aina maligni
• Ihon lisäksi limakalvoilla ja silmässä
• UV-valo ↑ (palaminen), vaalea ihotyyppi
riskitekijöitä
• Kliinisesti tärkeä: pigmenttileesion muutos
värissä (mm. kirjavuus, tummuus), koossa,
muodossa (ABCDE/VARO), punainen halo,
kutina, kipu, haava, uusi pigmenttimuutos keski-
ikäisellä tai vanhemmalla
Histologia:
Ihonäytteessä esiintyy epidermiksen alaosassa sekä dermiksen yläosassa atyyppistä osin sukkulamaista, osin pyöreähköätuumorisolukkoa.Kasvutapaonpesäkemäinen. Todetaan tuma-atypia, kookkaat nukleolit ja runsaasti mitooseja. Solukossa on vähäistä melaniinipigmentaatiota. Haavaumaa ei ole. invaasiosyvyys eli Breslow-mitta on 0.6 mm ja Clark-luokka III.
• Lähettää nopeasti (nodulaarinen) etäpesäkkeitä
→ varhainen kirurginen poisto tärkeää
• Suuri matkija - histologia voi vaihdella
• Ennuste - histologia:
– Clark-luokka (ihokerros, johon kasvanut)
– Breslow-mitta (syvyys mm): 0,8 mm tai alle (pT1a) tai
0,8 mm + ulseroitunut/ 1mm tai alle (pT1b) – hyvä
ennuste - tärkein
– Onko haavautumista, tärkeä
– Mitoosit dermiksessä, lasketaan edelleen mutta ei
vaikuta TNM-luokkaan (2018)
Maligni neoplasia
162
Basaliooma
```
72/1 Carcinoma basosellulare
• Basaliooma eli tyvisolusyöpä (BCC)
• Alkaa epiteelin tyvi- eli basaalisoluista
• Yleisin ihosyöpälaji
• UV-säteily (kumulatiivinen annos)
• Hidas kasvu
• Metastasoi harvoin
• Invasiivinen → maligni
Kliinisiä piirteitä:
• Kyhmy, joka kiinteä, kiiltävä, laajentuneet
kapillarit, vallimainen reuna, mahd.
helminauhamainen reuna
• Karstottuminen, haavautuminen
• Punoittava, hilseilevä läiskä
• Kystiset rakenteet, pigmentti myös
mahdolline
Eri kasvutavat (histologinen luokitus):
• Pinnallisesti leviävä
• Nodulaarinen/Noduloulseratiivinen (yleisin)
• Mikronodulaarinen
• Infiltratiivinen
• Morfeatyppinen
• Vaikuttaa hoitotapaan
Histologia:
Ihonäytteessä nähdään dermiksessä atyyppisten basaloidisten solujen saarekkeita, joissa reunasolukko järjestäytyy palisadimaisesti eli aitamaisesti. Mitooseja on melko runsaasti ja solukko on keskeltä nekroosissa. Haavaumaa ei ole.invaasiosyvyys on 0,2cm.
Maligni neoplasia
```
163
Morbus Bowen
73/3 Ihonäytteessä nähdään parakeratoottinen epidermis, jossa esiintyy koko epidermiksen paksuudelta atyyppisiä keratinosyyttejä. Tumasytoplasmasuhde on suurentunut, nukleolit kookkaat ja mitooseja esiintyy kaikissa epidermiksen kerroksissa. Invaasiota ei ole. Dermiksessä esiintyyreaktiivisialymfosyyttejä.
Levyepiteelikarsinooman esiaste in-situ muoto
Premaligni neoplasia
164
Yhdistelmätyyppinen pigmenttineevus
73/4 Histologia:
Ihonäytteessä nähdään n. 0,3 cm:n läpimittaisella alueella epidermiksen junktiossa sekä dermiksen yläosassa tyypillisiä pyöreähköjä neevussoluja, joissa atypiaa tai mitooseja ei ole. Solukko on pinnallisemmassa osassa pesäkemäistä ja muuttuu juostemaisemmaksi syvemmällä dermiksessä. Solukossaonmelaniinipigmentaatiota.
Benigni neoplasia
165
Melanosyyttiluomet
Histologinen jaottelu (hankittu)
– Rajaluomi l. nevus junctionalis
• Neevussolut epidermiksen ja dermiksen rajalla
muodostaen keräsiä tai melanosyyttien
proliferaatiota, yleensä ihon tasassa
– Intradermaalinen luomi
• Pigmenttisolut/neevussolut muodostavat
saarekkeita dermiksen yläosiin, usein koholla
– Yhdistelmäluomi l. nevus compositus
• Junktionaaliset ja intradermaaliset
pigmentti/neevussolukertymät, usein koholla
166
Mikä seuraavista on tyypillinen löydös substantia nigrassa Parkinsonin tautia sairastavalla potilaalla?
a. hyperfosforyloitunut tau-proteiini
b. alfa-synukleiini
c. beta-amyloidi
d. CD20
e. TDP43
b. alfa-synukleiini
167
Mikä seuraavista ei ole levyepiteelikarsinooman esiaste?
a. CIN3
b. morbus bowen
c. morbus paget
d. carcinoma squamocellulare in situ
e. VIN3
c. morbus paget: adenokarsinooman in situ-muutos epidermiksessä, nänni ja anogenitaal, solut peräisin hikirauhasesta
a. CIN3: cervical intraepithelial neoplasia (koilosyyttien, kananmunasolujen muutos)
b. morbus bowen: epidermiksen carcinoma in situ, atyyppiset keratinosyytit, dermiksessä lymfosyytit
e. VIN3: vulval intraepithelial neoplasia, vulvan epidermiksen neoplasia
168
Mikä seuraavista on väärin?
a. brennerin tuumori voi maligniteettiasteeltaan olla beingni, semimaligni(borderline) tai maligni
b. brennerin tuumorissa on tyypillisesti epiteliaalista transitionaalista eli välimuotoista solukkoa
c. brennerin tuumori kuuluu epiteliaalisiin munasarjakasvaimiin
d. brennerin tuumorisolukon tumissa esiintyy uurteita (kahvinpaputumat)
e. brennerin tuumori on tyypillinen virtsarakkotuumori
e. brennerin tuumori on tyypillinen virtsarakkotuumori:
| Munasarjakasvain jossa on sidekudoksen ympäröimiä välimuotoisen epiteelin saarekkeita.
169
Mikä seuraavista vaskuliiteistä esiintyy tyypillisesti serologisesti tunnistettavia ANCA-vasta-aineita (antineutrofiilivasta-aineita)?
a. churg-straussin oireyhtymä
b. henoch-schönleinin purppura
c. leukosytoklastinen vaskuliitti
d. temporaaliarteriitti (jättisolu)
e. kawasakin tauti
a. churg-straussin oireyhtymä: eosinofilia, granulomatoottinen tulehdus, astma
ANCA-positiiviset: mikroskooppinen polyangiitti, Wegenerin granulomatoosi, churg-strauss
ANCA-negatiiviset: SLE, Henoch-Schönleinin purppura, Goodpasture, kryoglobulinemia
170
Mikä seuraavista ei ole kilpirauhasen primaari maligniteetti?
a. papillaarinen karsinooma
b. follikulaarinen karsinooma
c. duktaalinen karsinooma
d. anaplastinen karsinooma
e. medullaarinen karsinooma
c. duktaalinen karsinooma
a. papillaarinen karsinooma: 85%
b. follikulaarinen karsinooma: 5-15%
d. anaplastinen karsinooma: alle 5%, kuolleisuus lähes 100%, histologiassa vahva atypia: juostemainen solukko
e. medullaarinen karsinooma: neuroendokriininen tuumori: lähtöisin kilpirauhasen parafollikulaarisista soluista->tuottaa kalsitoniinia
171
Gynekologisen irtosolunäytteen Bethesda-luokituksessa sytologinen diagnoosi NILM tarkoittaa:
a. kohdunkaulan matala-asteista levyepiteeliatypiaa
b. kohdunkaulan korkea-asteista atypiaa
c. dysplasiaan tai maligniteettiin viittaavan epiteelisoluatypian puuttumista
d. kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa
e. vaginan lieriösoluatypiaa
c. dysplasiaan tai maligniteettiin viittaavan epiteelisoluatypian puuttumista
a. kohdunkaulan matala-asteista levyepiteeliatypiaa: LSIL
d. kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa: HSIL
172
Mikä seuraavista on väärin? Cushingin syndrooma
a. voi olla iatrogeeninen
b. voi olla paraneoplastisen ACTH-erityksen aiheuttama
c. voi olla adrenokortikaalisen adenooman aiheuttama
d. voi olla adrenokortikaalisen karsinooman aiheuttama
e. on autoimmuunisairaus
e. on autoimmuunisairaus
iatrogeeninen= hoidosta johtuva
cushingin syndrooma: hyperkortisolismi
-pituitaarinen adenooma (cushingin tauti)
-lisämunuaisen neoplasia tai kortikaalinen hyperplasia
-ektooppinen ACTH-eritys
-steroidilääkitys->kuorikerroksen atropia
173
Ohutneulabiopsiavastauksessasi esiintyvä sytologinen diagnoosi "papa luokka 4" tarkoittaa:
a. vahvasti malignisuspekti irtosolulöydös
b. lievästi malignisuspekti -"-
c. atyyppisiä, ei malignisuspekteja soluja (esim. reaktiivisia soluje tulehduksen yhteydessä)
d. benigni solulöydös
e. maligni solulöydös
a. vahvasti malignisuspekti irtosolulöydös
174
Mikä seuraavista ei ole vaskuliitti?
a. polymyagia
b. churg-strauss-syndrooma
c. mikroskooppinen polyangiitti
d. takayasu-arteriitti
e. kawasakin tauti
a. polymyalgia: lihasreuma
b. churg-strauss-syndrooma: Churg-Straussin oireyhtymän nimi on muuttunut ja on nykyisin eosinofiilinen granulomatoottinen polyangiitti, EGPA.
c. mikroskooppinen polyangiitti: Mikroskooppinen polyangiitti on Wegenerin granulomatoosia muistuttava pieniin verisuoniin kohdistuva vaskuliitti, mutta siihen ei liity ylähengitysteiden oireita.
d. takayasu-arteriitti: Takyasun arteriitti on vaskuliitteihin eli verisuonitulehduksiin kuuluva sairaus, joka pääasiassa vioittaa aorttaa ja siitä lähtevien suonten tyvialueita. Suonten seinämät tulehtuvat, mikä voi johtaa suonten ahtaumiin tai tukkeutumisiin.
e. kawasakin tauti: Kawasakin tauti on akuutti systeeminen vaskuliitti, mikä tarkoittaa, että verisuonten seinämissä on tulehdus (vaskuliitti), joka voi aiheuttaa pullistuman (aneurysma) kehon keskisuurissa valtimoissa (lähinnä sepelvaltimoissa).
175
Mikä väittämä on oikein?ns. tyypin I endometriaaliset karsinoomat
a. ovat aina huonosti erilaistuneita ja siten huonoennusteisia
b. ovat histologisesti levyepiteelikarsinoomia
c. eivät muistuta histologisesti normaalia endometriumia
d. ovat yleisimpiä endometriaalisia karsinoomia
e. ovat lähtöisin endometriaalisesta stroomasolukosta
d. ovat yleisimpiä endometriaalisia karsinoomia
- estrogeenialtistus
- 80% endometroidisia eli tyypin I
- endometriaalisia
- hyvä ennuste
- huono invaasiokyky, huono metastaattinen kyky
- hyperplasia simplex-> ei atyyppinen hyperplasia->atyyppinen hyperlpasia->karsinooma
176
Mikä seuraavista ei ole primaari aivotuumori?
a. astrosytooma
b. oligodendrogliooma
c. maligni fibroottinen histiosytooma
d. ependymooma
e. medulloblastooma
c. maligni fibroottinen hstiosytooma: erilaistumaton pleomorfinen sarkooma, histiosyytit infiltroiva komponentti
a. astrosytooma: pilosyyttinen gradus I, diffuusi infiltroiva gradus II-IV
b. oligodendrogliooma: oligodendrosyytistä lähtöisin oleva tuumori, etenkin frontaalilohkossa
d. ependymooma: aivokammioita verhoavista ependyymisoluista peräisin oleva aivojen/selkäytimen kasvain
e. medulloblastooma: pikkuaivojen maligni tuumori, embryonaalinen kasvain, joka voi differentoitua gliaaliseen, neuraaliseen ja mesenkymaaliseen suuntaan, lasten ja nuorten kasvain.
177
Mikä seuraavista ei ole munasarjatuumori?
a. musinoottinen kystadenokarsinooma
b. teratooma
c. seminooma
d. seröösi kystadenokarsinooma
e. tekooma
c. seminooma: kivessyöpä
178
Aktiininen keratoosi eli solaarikeratoosi tarkoittaa?
a. epidermiksen kroonista tulehdusta
b. epidermiksen levyepiteelidysplasiaa
c. dermiksen kroonista tulehdusta
d. dermiksen fibroblastien dysplasiaa
e. epidermiksen in situ-levyepiteelikarsinooma
b. epidermiksen levyepiteelidysplasiaa
179
Mikä seuraavista ei voi olla hypertyreoidismin taustalla?
a. jodin puutos
b. tsh:ta tuottava pituitaarinen adenooma
c. toiminnallinen kilpirauhasen adenooma
d. toiminnallinen kilpirauhasen karsinooma
e. struma ovarii
a. jodin puutos
| e. struma ovarii on monodermaalinen teratooma, joka koostuu pääasiassa kilpirauhaskudoksesta
180
Histopatologinen diagnoosi CIN1 tarkoittaa
a. vaginan lievää dysplasiaa
b. kohdunkaulan vahvaa levyepiteelidysplasiaa (CIS)
c. kohdunkaulan lievää levyepiteelidysplasiaa
d. kohdunkaulan vahvaa lieriöepiteelidysplasiaa (cis)
e. kohdunkaulan levyepiteelikarsinoomaa
c. kohdunkaulan lievää levyepiteelidysplasiaa
181
Mikä seuraavista on väärin: Primaariin biliaariseen kirroosiin liittyy
a. hepatomegalia
b. usein myös inflammatorinen suolistosairaus, erityisesti ulseratiivinen koliitti
c. seerumin kohonneet antimitokondiovasta-ainepitoisuudet
d. krooninen taudinkuva
e. histopatologisesti lymfosyyttinen ja plasmasoluja sisältävä tulehdusreaktio intrahepaattisissa sappiteissä
b. usein myös inflammatorinen suolistosairaus, erityisesti ulseratiivinen koliitti
- ulseratiivinen koliitti liittyy usein primaariseen sklerosoivaan kolangiittiin(=on krooninen tulehduksellinen sappitiesairaus. Se aiheuttaa maksan sisäisten ja ulkoisten sappiteiden ahtaumia. Pitkälle edenneessä sairaudessa sappinesteen virtaus estyy ja maksaan kehittyy kirroosi.)
182
Pneumokonioosi tarkoittaa
a. alveolaarista emfyseemaa
b. keuhkon levyepiteelimetaplasiaa
c. epäorgaanisten tai orgaanisten partikkeleiden inhaloimisen aiheuttamaa keuhkosairautta
d. adenokarsinooman esiastetta
e. asbestoosiin liittyvää fibroosia
c. epäorgaanisten tai orgaanisten partikkeleiden inhaloimisen aiheuttamaa keuhkosairautta
"pölykeuhko" keuhkoihin kulkeutuneet partikkelit aiheuttavat keuhkokudoksen rakenteen ja toiminnan häiriötä
- asbestoosi, silikoosi, hiilipartikkelit, orgaaniset pölyt, työperäiset kemikaalit
183
Mikä seuraavista eturauhasta koskevista väittämistä on väärin?
a. gleason pisteytyksen 3+2 omaava eturauhastuumori on ennusteeltaan parempi kuin 3+4-tasoinen tuumori
b. gleason summapisteillä 8-10 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80%
c. gleason-pisteytys kuvaa eturauhasen adenokarsinooman erilaistumisastetta
d. gleason-summapisteillä 2-4 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80%
e. PIN tarkoittaa eturauhasen rauhasepiteelin dysplasiaa
d. gleason-summapisteillä 2-4 on eturauhasen kapseli-invaasion todennäköisyys lähes 80%- vööriin
184
Mikä seuraavista keliakiaa koskevista väitteistä on väärin?
a. kyseessä on t-soluvälitteinen immuunireaktio viljan gluteiiniproteiinia vastaan
b. keliakiaan liittyy osittainen tai täydellinen ohutsuolen villusatrofia
c. hoitamaton keliakia aiheuttaa pitkällä aikavälillä GI-kanavan lymfoomariskin lisääntymisen
d. keliakiaan voi liittyä malabsorptio
e. keliakia voidaan aina varmuudella diagnosoida duodenumin limakalvobiopsioista
e. keliakia voidaan aina varmuudella diagnosoida duodenumin limakalvobiopsioista
malabsorptio=imeytymishäiriö; ravinnon puutteellinen imeytyminen suolesta
185
Mikä seuraavista edustaa nk. mikroskooppista koliittia?
a. crohnin tauti
b. colitis ulcerosa
c. kollageeninen koliitti
d. pseudomembranoottinen koliitti
e. iskeeminen koliitti
c. kollageeninen koliitti
mikroskooppinen koliitti on nimitys sellaiselle kolittille, jossa endoskopialöydös on normaali: kollageeni-ja lymfosyyttikoliitti -näissä kahdessa koliitissa on histologista päällekkäisyyttä
186
Pehmytkudoskasvaimet
ELPA 2013
PEHMYTKUDOSKASVAIMET
Pehmytkudoksiin kuuluvat lihakset, sidekudos, hermot, rasva ja verisuonet.
Pehmytkudoskasvaimet ovat näistä kudoksista peräisin olevia tuumoreita. Histologisesti kasvaimet
luokitellaan niiden lähtökudoksen
perusteella. Karkea histologinen jako pehmytkudostuumoreille
on sidekudosperäiset
(fibrooma)
, rasvasoluperäiset
(lipooma)
, sileälihasperäiset
(leiomyooma)
,
poikkijuovaisesta lihaksesta peräiset
(rabdomyooma)
, verisuoniperäiset
(hemangiooma)
,
hermotuppiperä
iset
(neuroo
ma
)
ja kasvaimet
(synoviaalisarkooma, myksooma)
, joiden
erilaistumislinja on epäselvä.
Pehmytkudoskasvaimia voidaan luokitella myös niiden
hoitoperiaatteiden mukaan luokkiin I
-
IV.
Pehmytkudoskasvainten patogeneesi on suurilta osin tuntematon
. T
ärkeimpiä ulkoisia tekijöitä on
lyhytaaltoinen säteily, esim. UV ja röntgen. Epstein
-
Barrin virus kytkeytyy leiomyosarkoomaan ja
HHV8 Kaposin sarkooman.
Tämän tiedon valossa pehmytkudoskasvaimien alkuperäksi ajatellaan
ennemminkin jakautumiskykyiset kantas
olut kuin kypsät erilaistuneet solut.
Pehmytkudoskasvaimet jaotellaan 1. maligneihin, 2. semimaligneihin, 3a. matala
-
asteisiin
maligneihin ja 3b. korkea
-
asteisiin maligneihin. Maligenja pehmytkudoskasvaimia kutsutaan
sarkoomiksi. Malignit kasvaimet ovat u
sein pinnallisia ja pieniä, eivät metastasoi tai infiltroi,
muistuttavat alkuperäistä kudosta. Semimalignit ovat paikallisesti aggressiivisia, eivät metastasoi
mutta kasvavat infiltratiivisesti.
Luokittelu semimaligniksi tapahtuu kliinisen kokemuksen
perus
teella. Joskus semimalignilla kasvaimella voi olla potentiaalia kehittyä metastasoivaksi.
Matala
-
asteiset malignit 3a ovat paikallisesti maligneja ja metastasoi harvoin, korkea
-
asteiset
malignit ovat kooltaan suurempia ja syvemmällä, kasvavat infiltratiivi
sesti ja metastasoivat.
Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet ovat 100 kertaa yleisempiä kuin
pahanlaatuiset. Malignit
pehmytkudostuumorit harvoin
kehittyvät benigneistä tuumoreista, poikkeuksena neurofibrooma.
Sarkoomat ovat melko harvinaisia. Sarkoomat esi
intyvät usein syvällä pehmytkudoksessa
lihaksensisäisesti. Sarkooman pahanlaatuisuus arvioidaan erilaistumisasteen, mitoosifrekvenssin ja
kasvainnekroosin perusteella. Ennusteen ja hoidon kannalta merkittävää on gradus, koko, syvyys,
levinneisyys ja poisto
n täydellisyys. Sarkoomalle tyypillistä on metastasoida keuhkohin.
Yleisimpiä benignejä
pehmytkudoskasvaimia ovat rasvakudoksesta peräisin oleva lipooma ja
verisuoniperäinen hemangiooma. Semimaligneja pehmytkudostuumoreita ovat
hemangioendoteliooma ja derm
atofibrosarcoma protuberans. Yleisimpiä maligneja tuumoreita
ovat liposarkoomat ja synoviaalisarkoomat
187
Kiveskasvainten luokittelun periaatteet
Luokittelu ensimmäinen porras on jako itusoluperäisiin ja ei-itusoluoperäisiin. Ei-itusoluperäisiet kasvaimet ovat lähtöisin kiveksen tukikudoksen soluista; Sertolin ja Leydigin
soluista. Vain 3 % kiveksen kasvaimista on näitä. Yleensä tukikudoksen kasvaimet ovat
hyvänlaatuisia.
Itusoluperäisistä yleisimpiä kasvaimia ovat seminoomat.
Seminoomat muodostuvat itusoluista spermatosyyttisen differentaation kautta.
Seminoomat on maligneja kasvaimia, jotka
muodostuvat kirkassoluisista runsassytoplasmaisista sukusoluja muistuttavista soluista.
Seminoomat
ovat herkkiä sädehoidolle ja sytostaateille, paranevat hyvin. Seminooman etiologia
on tuntematon, piilokiveksen tiedetään altistavan seminoomalle. Tyypillisessä seminoomassa on
myös sidekudosseptoja, joissa on pienistä lymfosyyteistä muodostuva infiltraatio. Voi esiintyä
yksittäisiä monitumaisia synsytiotrofoblasteja.
Seminooman lisäksi esiintyy ei-seminoomia, jotka ovat niin ikään itusoluperäisiä. Huonoimmin on
erilaistunut embryonaalinen karsinooma, joka muodostuu atyyppisista erilaistumattomista
soluista. Korionkarsinoomassa
(korion=suonikalvo)
on erilaistumattomien solujen lisäksi runsaasti
synsytiotrofoblasteja. Endodermal sinus-tuumorissa /yolk sac tumor (vauvojen ja lasten kasvain) on
lisäksi ruskuaispussia muistuttavia rakenteita. Pidemmälle erilaistuneita kasvaimia ovat kypsät
teratoomat. Korionkarsinooma ja endodermal sinus-
tuumori muodostuvat itusoluista
extraembryonaalisen differentaation kautta.
Toisin kuin naisilla, miesten teratoomat ovat usein
epäkypsiä (niin kuin miehetkin lål :D:D). Teratoomat kiveksessä koostuvat usein embryonaalisista kudoksista.
Teratoomat kehittyvät itusoluista intraembryonaalisen differentaation kautta.
Näiden yhdistelmä on mixed germ cell tumor.
NSGCT-
non-seminoma germ cell tumor
188
65-vuotias mies hakeutuu lääkäriin ylämahakipujen ja laihtumisen vuoksi. Hänet ohjataan gastroskopiaan ja siinä otetuissa koepaloissa nähdään diffuusiin mahalaukun karsinoomaan sopivaa solukkoa. Mikä alla olevista tautiin liittyvistä väittämistä on väärin?
Valitse yksi:
a. Tauti voi aiheuttaa paksu- ja jäykkäseinäisen mahalaukun (ns. linitis plastica)
b. Siihen liittyy E-kadheriini-proteiinin toimintahäiriö
c. Se saa alkunsa metaplasia-dysplasia sekvenssin kautta
d. Sille on tyypillistä sinettisormussolujen esiintyminen
e. Ilmaantuvuudella ei ole eroa sukupuolien välillä
c. Se saa alkunsa metaplasia-dysplasia sekvenssin kautta
189
Gastrointestinaalinen stromaalinen kasvain (GIST) on ruoansulatuskanavan yleisin mesenkymaalinen kasvain. Mikä alla olevista kasvainta koskevista väittämistä on väärin?
Valitse yksi:
a. Tuumori saa alkunsa suolen seinämän Cajalin soluista
b. Tuumorit jaotellaan läpimittansa ja mitoosiaktiviteettinsa perusteella benigneihin ja maligneihin
c. GIST on pääasiassa iäkkäämpien ihmisten kasvain
d. Valtaosassa tuumoreista on aktivoivia mutaatioita KIT-tyrosiinikinaasia koodaavassa geenissä
e. Tuumorin yleisin esiintymispaikka ruoansulatuskanavassa on mahalaukun seinämä
b. Tuumorit jaotellaan läpimittansa ja mitoosiaktiviteettinsa perusteella benigneihin ja maligneihin
190
```
Millä seuraavista termeistä tarkoitetaan umpilisäkkeestä tai munasarjoista lähtöisin olevaa kasvainta, jossa vatsakalvolle implantoitunut kasvainkudos erittää runsaasti limaa?
Valitse yksi:
a. Pseudomyxoma peritonei
b. Karsinoidisyndrooma
c. HNPCC-syndrooma
d. Ascites
e. Divertikuloosi
```
a. Pseudomyxoma peritonei
191
```
Tähystystutkimuksia tehdään useissa ruoansulatuskanavan sairauksissa, koska niiden tiedetään pitkään jatkuessaan tai hoitamattomina lisäävän syöpäriskiä. Mikä alla olevista taudeista ei lisää maligniteettiriskiä?
Valitse yksi:
a. Keliakia
b. Crohnin tauti
c. FAP-syndrooma
d. Hirschsprungin tauti
e. Barretin ruokatorvi
```
d. Hirschsprungin tauti
192
```
59-vuotias mies hakeutuu lääkäriin puoli vuotta kestäneen nielemisvaikeuden vuoksi. Gastroskopiassa havaitaan ruokatorven keskikolmanneksessa tukkivan tuumorin. Koepalassa nähdään saarekemaisesti kasvavia, pulleita ja eosinofiilisen sytoplasman omaavia tuumorisoluja, joiden keskelle jää keratiinihelmiä. Mikä seuraavista on todennäköisin riskitekijä tämän taudin kehittymiselle?
Valitse yksi:
a. Ruokatorven laskimolaajentumat
b. Krooninen alkoholin käyttö
c. GERD
d. Raudanpuuteanemia
e. Runsaskuituinen ruokavalio
```
b. Krooninen alkoholin käyttö
193
Haavainen paksusuolen tulehdus eli ulseratiivinen koliitti on yksi tulehduksellisista suolistosairauksista. Mikä seuraavista tautia koskevista väittämistä on oikein?
Valitse yksi:
a. Tauti voi esiintyä missä tahansa kohdassa ruoansulatuskanavaa suusta anukseen
b. Tähystyksessä nähdään tyypillisesti läiskittäinen tulehdus ja mukulakivimäinen limakalvo
c. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut sekä limainen, verinen ripuli
d. Taudin yhteydessä tavataan fistelimuodostusta, striktuuroita sekä paiseita
e. Histologisesti todetaan transmuraalinen tulehdus sekä taudille ominaisia granuloomia
c. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut sekä limainen, verinen ripuli
194
```
31-vuotias nainen hakeutuu tutkimuksiin vatsakivun, väsymyksen ja löysien ulosteiden vuoksi. Hänellä todetaan myös anemia. Gastroskopiakoepaloissa ohutsuolen limakalvon villusrakenteet ovat hävinneet, intraepiteliaalisesti on korostuneesti lymfosyyttejä ja rauhaskryptissa todetaan hyperplasiaa. Mikä hoitomuoto todennäköisesti auttaisi potilasta?
Valitse yksi:
a. Ohutsuolen alkuosan kirurginen poisto
b. Homeopatia
c. Laktoositon ruokavalio
d. Gluteeniton ruokavalio
e. Antibioottikuuri
```
d. Gluteeniton ruokavalio
195
```
Krooninen peptinen haava eli ulkustauti esiintyy useimmiten joko mahalaukun antrumissa tai duodenumin alkuosassa. Tauti syntyy, jos limakalvoa suojaavien ja vaurioittavien tekijöiden välillä on epätasapaino. Mikä seuraavista tekijöistä ei edesauta taudin kehittymistä?
Valitse yksi:
a. Helicobacter pylori-infektio
b. Tupakointi
c. Zollinger-Ellisonin syndrooma
d. Autoimmuunigastriitti
e. Tulehduskipulääkkeiden käyttö
```
d. Autoimmuunigastriitti
196
```
Vaskuliitit ovat etiologialtaan ja patogeneesiltään monimuotoinen tautiryhmä. Mikä seuraavista vaskuliiteista ei ole tyypiltään granulomatoottinen tulehdus?
Valitse yksi:
a. Wegenerin granulomatoosi
b. Churg-Strauss-syndrooma
c. Kawasakin tauti
d. Takayasun arteriitti
e. Jättisoluarteriitti
```
c. Kawasakin tauti
197
```
Mikä seuraavista sydämen taudeista on etiologialtaan puhtaasti geneettinen?
Valitse yksi:
a. Dilatoiva kardiomyopatia
b. Restriktiivinen kardiomyopatia
c. Jättisoluinen myokardiitti
d. Hypertrofinen kardiomyopatia
e. Myksooma
```
d. Hypertrofinen kardiomyopatia
198
```
Maksakirroosi on etiologialtaan hyvin moninainen; mikä seuraavista tiloista ei ole riskitekijä maksakirroosin kehittymiselle?
Valitse yksi:
a. C-hepatiitti
b. Krooninen kongestio
c. Hemokromatoosi
d. Primaari sklerosoiva kolangiitti
e. Amyloidoosi
```
e. Amyloidoosi
199
Mikä seuraavista tekijöistä ei liity primaariin sklerosoivaan kolangiittiin?
Valitse yksi:
a. Pienten sappiteiden ympäristön konsentrinen fibroosi
b. Mitokondriovasta-aineet verenkierrossa
c. Inflammatorinen suolistosairaus (IBD)
d. Miessukupuoli
e. Osin dilatoituneet ja osin strikturoituneet sappitiet
b. Mitokondriovasta-aineet verenkierrossa
200
```
Mikä seuraavista etiologisista tekijöistä ei tyypillisesti aiheuta kroonista pankreatiittia?
Valitse yksi:
a. Iskemia
b. Alkoholin pitkäaikainen suurkulutus
c. Haimatiehytobstruktio
d. Autoimmuunipankreatiitti
e. Hereditaarinen pankreatiitti
```
a. iskemia
201
Mikä seuraavista haimasairauksista assosioituu vahvimmin naissukupuoleen?
Valitse yksi:
a. Pankreaattinen intraepiteliaalinen neoplasia
b. Duktaalinen adenokarsinooma Väärin
c. Intraduktaalinen papillaaris-musinoosi neoplasia
d. Seroosi kystadenooma
e. Musinoosi kystinen neoplasia
e. Musinoosi kystinen neoplasia
202
Mikä seuraavista näytteen 22 sarkoidoosi edustamaa tautia koskevista väitteistä on väärä?
Valitse yksi:
a. kyseessä on granulomatoottinen inflammaatio
b. tauti puhkeaa yleensä alle 40 vuoden iässä
c. tauti voi hoitamattomana johtaa diffuusiin keuhkofibroosiin (”honey-comb lung”)
d. suurimmalla osalla tautia sairastavista potilaista on todettavissa myös suurentuneita mediastinaalisia imusolmukkeita
e. taudin on osoitettu assosioituvan vahvasti tupakointiin
e. taudin on osoitettu assosioituvan vahvasti tupakointiin
203
```
Kiveksissä esiintyy useita erityyppisiä hyvänlaatuisia ja pahanlaatuisia tuumoreita. Monet niistä ovat rakenteeltaan ja nimitykseltään samanlaisia kuin ovariossa esiintyvät tuumorit. Mikä seuraavista tuumoreista esiintyy myös ovariossa, joskin eri nimisenä?
Valitse yksi:
a. embryonaalinen karsinooma
b. ruskuaispussituumori (yolk sac tumor)
c. koriokarsinooma
d. teratooma
e. seminooma
```
e. seminooma
204
Glomerulonefriitit ovat monimuotoinen tautiryhmä, johon usein liittyvät glomeruluksiin kertyvät immunokompleksit. Mikä seuraavista on yleisin primaari glomerulonefriitti?
Valitse yksi:
a. diabeettinen nefropatia
b. IgA-nefropatia
c. minimal change disease
d. membranoosi glomerulonefriitti
e. membranoproliferatiivinen glomerulonefriitti
b. IgA-nefropatia
205
Mikä seuraavista virtuaalinäytettä 45 Follikulaarinen karsinooma koskevista väittämistä on väärä?
Valitse yksi:
a. tauti on invasiivinen
b. tauti voi levitä alueellisiin imusolmukkeisiin
c. tautia esiintyy tyypillisimmin 40-60-vuotiailla
d. tauti diagnosoidaan ohutneulabiopsianäytteellä
e. taudin kasvutapa on follikulaarinen
d. tauti diagnosoidaan ohutneulabiopsianäytteellä
206
```
Tautiopillisesti luokiteltuna kyseessä on näytteessä 51 Teratooma
Valitse yksi:
a. ektooppinen kudosmuodostus
b. karsinooma
c. hyperplasia
d. atyyppinen hyperplasia
e. itusolukasvain
```
e. itusolukasvain
207
```
Monet kasvaimet voivat tuottaa hormoneja paraneoplastisesti. Mikä seuraavista ovariotuumoreista voi tuottaa verenkiertoon estrogeeniä ja aiheuttaa esim. postmenopausaaliselle naiselle kohdun limakalvon hyperplasian ja vuotohäiriön?
Valitse yksi:
a. tekooma
b. kypsä teratooma
c. korionkarsinooma
d. seroosi karsinooma
e. granuloosasolutuumori
```
e. granuloosasolutuumori
208
```
Mihin seuraavista gynekopatologista tautientiteeteistä HPV liittyy etiologisena tekijänä?
Valitse yksi:
a. lichen sclerosus
b. HSIL
c. morbus Paget
d. levyepiteelimetaplasia
e. adenomyoosi
```
b. HSIL
| meina kohdunkaulan korkea-asteista levyepiteeliatypiaa
209
```
Mikä seuraavista ei ole kohtutuumori?
Valitse yksi:
a. leiomyooma
b. leiomyosarkooma
c. endometrioidi adenokarsinooma
d. seroosi kystadenooma
e. seroosi karsinooma
```
d. seroosi kystadenooma
210
```
Mikä seuraavista luustosairauksista voi johtaa kallon ja kasvojen luiden suurentumiseen?
Valitse yksi:
a. riisitauti
b. osteoporoosi
c. osteomalasia
d. primaarinen hyperparatyreoidismi
e. Pagetin tauti
```
e. Pagetin tauti
211
```
Osteomyeliitissä esiintyvä nekroottinen luukudos on nimeltään
Valitse yksi:
a. kallus
b. osteitis fibrosa cystica
c. involucrum
d. sekvesteri
e. osteopenia
```
d. sekvesteri
212
16-vuotiaalla pojalla todetaan kivulias, radiologisesti lyyttinen luutuumori oikean femurin diafyysissä, mineralisaatiota siinä ei esiinny. Tuumoribiopsia antanee lopullisen diagnoosin, mutta em. kliinisten löydösten valossa kyseessä on todennäköisimmin
Valitse yksi:
a. kondrosarkooma
b. Ewingin sarkooma
c. muualla sijaitsevan pehmytkudoskarsinooman luumetastaasi
d. osteosarkooma
e. myelooma
b. Ewingin sarkooma
213
```
Toteat 20-vuotiaalla potilaallasi molemmin puolin suurentuneet parotisrauhaset. Mikä seuraavista taudeista on todennäköisin?
Valitse yksi:
a. Warthinin tuumori
b. sikotauti
c. pleomorfinen adenooma
d. bakterielli sialadeniitti
e. mukosee
```
b. sikotauti eli parotiitti
214
Pehmytkudostuumorit ovat harvinaisia kasvaimia. Noin kolmasosassa niistä esiintyy toistuvasti todettava, diagnostisesti hyödynnettävissä oleva translokaatio, pistemutaatio tai geeniamplifikaatio. Onkogeeninen translokaatio selittää osin myös sen, miksi lapsillakin voi esiintyä sarkoomia. Näiden syntymiseen ei siis välttämättä tarvita pitkää mutaatioita kerryttävää aikaa. Missä seuraavista pehmytkudoskasvaimista esiintyy spesifi kromosomitranslokaatio?
Valitse yksi:
a. leiomyosarkooma
b. embryonaalinen rabdomyosarkooma
c. leimyooma
d. alveolaarinen rabdomyosarkooma
e. differentoitumaton pleomorfinen sarkooma (UPS)
d. alveolaarinen rabdomyosarkooma
215
Hyvänlaatuiset pehmytkudoskasvaimet ovat huomattavasti pahanlaatuisia yleisempiä. Mikä seuraavista on yleisin pehmytkudostuumori?
Valitse yksi:
a. leiomyooma
b. desmoidi tuumori
c. schwannooma
d. lipooma
e. palmaarinen fibromatoosi eli Dupuytrenin kontraktuura
d. lipooma
216
Ihonäytteessä 3 (vasen puoli lasilla 73 Morbus bowen) on kyseessä tautiopillisesti
Valitse yksi:
a. invasiivinen melanosyyttinen maligniteetti
b. preinvasiivinen melanosyyttinen tuumori
c. premaligni levyepiteelikasvain
d. maligni levyepiteelikasvain
e. hyvänlaatuinen melanosyyttinen kasvain
c. premaligni levyepiteelikasvain
217
```
Mikä seuraavista ihon inflammatorisista tiloista ei ole etiologialtaan autoimmuuniperäinen?
Valitse yksi:
a. pemfigus
b. urticaria
c. pemfigoidi
d. psoriasis
e. dermatitis herpetiformis
```
b. urticaria
Nokkosihottuma eli urtikaria on tavallinen iho-oire, jonka takana voi olla yhtä aikaa useita syitä. Tietyt ruoka-aineet, alkoholi ja vaikkapa hikoileminen voivat pahentaa nokkosihottuman oireita. Taustalla voi taas puolestaan olla esimerkiksi pitkittynyt hengitysteiden tulehdus.
218
```
Ihotaudeissa käytetään ihotautien kliinisistä näkymistä spesifistä terminologiaa ("skin-specific lexicon"). Mikä seuraavista on neutrofiilejä sisältävä märkäinen iholeesio?
Valitse yksi:
a. bulla
b. pustula
c. papula
d. likenifikaatio
e. ekskoriaatio
```
b. pustula
219
Mikä seuraavista melanoomaa koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa?
Valitse yksi:
a. kliinisesti melanooma voi olla reunoiltaan epätarkkajainen
b. tuumori voi olla haavautunut
c. suurimmassa osassa kasvaimia esiintyy hoidollisesti tärkeä BRAF-mutaatio
d. kasvain metastasoi yleensä ensimmäisenä ns. vartijaimusolmukkeeseen
e. melanoomia kehittyy vain valoalttiille elimistön alueille
e. melanoomia kehittyy vain valoalttiille elimistön alueille
220
Mikä seuraavista on hyvänlaatuinen levyepiteeliperäinen ihokasvain, joka ei muutu pahanlaatuiseen suuntaan?
Valitse yksi:
a. seborroinen keratoosi
b. aktiininen keratoosi eli solaarikeratoosi
c. basaliooma
d. lipooma
e. impetigo
a. seborroinen keratoosi
221
Hashimoton tyreoidiitti
Hashimoton tyreoidiitti = krooninen lymfosyyttinen tyreoidiitti
-autovasta-aineita
tyreoideaperoksidaasia, tyreoglobuliinia ja TSH-reseptoria kohtaan
-keskeistä lymfosyyttien kertyminen kudokseen, myöhemmin elimen fibroosi
-soluvälitteinen immuunimekanismit olennaisia: T-solut tuottavat sytokiinejä ja aktivoivat B-solujen ab-tuotantoa
-esiintyvyys: naiset 3.5 ‰, miehet 0.8 ‰
-löydöksenä symmetrisesti ja diffuusisti suurentunut aristamaton kilpirauhanen
-elin ei arista, paineoireet, palpaatiolöydös (kiinteys, kovuus), yleisoireet puuttuvat
-yleisin ikäryhmässä 45-65-vuotiaat, naisilla 10-20 kertaa miehiä yleisempi
-follikkeliepiteelisolut häviävät asteittain ja korvautuvat mononukleaarisilla soluilla ja sidekudoksella
-CD8+ -solut tuhoavat tyrosyyttejä soluvälitteisesti ja CD4+ - solut tuottavat sytokiinejä (IFN-γ), jotka
aktivoivat makrofageja paikallisesti (follikkelituho)
-hypotyreoosi kehittyy asteittain, follikkelien hajoamisen yhteydessä saattaa esiintyä ajoittaista
hypertyreoosia (=”hashitoxicosis”)
-usein yhteydessä muihin autoimmuunisairauksiin (keliakia, Crohnin tauti....)
222
de Quervainin tyreoidiitti
Granulomatoottinen jättisolutyreoidiitti = de Quervainin tyreoidiitti
-tarkka etiologia tuntematon, liittynee virusinfektioihin (sikotauti-, coxsackie-, influenssavirus)
-usein oireiden alkamista edeltää ylähengitystieinfektio
-30-50 vuoden iässä, naisilla yleisempi
-CD8+ -lymfosyyttien reaktio tyrosyyttejä vastaan (virusantigeenien laukaisema ?)
-rauhanen suurenee uni- tai bilateraalisesti, kivulias, kuumeilu, nielemiskivut, akuutti taudinkuva
-lasko ja CRP yleensä suurenevat
-aikaisessa vaiheessa follikkelituhoa ja paikallisia neutrofiilikertymiä, myöhemmin makrofagi-,
lymfosyytti- ja plasmasolukertymät
-myöhemmässä vaiheessa voi esiintyä fibroosi
-alkuvaiheessa hypertyreoosi 2-6 viikkoa, minkä jälkeen oireeton hypotyreoosi 2-8 viikkoa
-paranee yleensä täysin virusinfektion rauhoituttua
223
Cushingin syndrooma ja Cushingin tauti
Hyperkortisolismi (Cushingin syndrooma)
(steroidilääkitys kliinisesti hyperkortisolismin merkittävin syy → kuorikerroksen atrofia)
- pituitaarinen adenooma (=Cushingin tauti, ACTH pitoisuus nousee, 70-80 %)
- lisämunuaisen neoplasia (adenooma, karsinooma) tai kortikaalinen hyperplasia (10-20 %)
- ektooppinen ACTH-eritys (keuhkojen pienisoluinen karsinooma, karsinoidituumori ym., n. 10 %)
224
Connin syndrooma
-kuorikerroksen aldosteronia tuottava adenooma =
| Connin syndrooma
225
Gradeeraus
Pahanlaatuisten kasvainten gradeerauksella tarkoitetaan kasvainten luokitusta asteisiin erilaistumisen ja arvioidun kasvunopeuden eli proliferaatioaktiivisuuden perusteella. Kaksiportaisessa luokittelussa matalan maligniteettiasteen (low grade) kasvaimet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaistuneita, kun taas korkean maligniteettiasteen (high grade) kasvaimiksi sanotaan sellaisia, jotka ovat huomattavan huonosti erilaistuneita ja jopa anaplastisia.
Tarkemmassa gradeerauksessa kasvaimet jaetaan yleensä kolmeen tai neljään luokkaan, jolloin gradus 1 tarkoittaa pienintä ja gradus 3 tai 4 suurinta pahanlaatuisuusastetta. Gradus 1 -kasvaimissa solukko on hyvin erilaistunut, mitoosifrekvenssi on pieni, ja tumapleomorfia vähäinen. Graduksen 2 kasvaimissa erilaistumisaste ja atypia on kohtalainen. Graduksen 4 (tai 3) kasvain on huonosti erilaistunut, mitoosifrekvenssi on suuri ja tumapleomorfia voimakasta.
Esimerkiksi adenokarsinooma gradus 1 (WHO) on niin hyvin erilaistunut ja muistuttaa normaalia lähtökudosta siinä määrin, että malignin diagnoosin lisäksi myös lähtökudoksen määrittäminen on yleensä ongelmatonta. Toisaalta gradus 3:ssa ei syöpädiagnoosin tekemisessä ole vaikeuksia, mutta kasvain on jo niin huonosti erilaistunut, että voi olla vaikea olla varma siitä, että kyseessä on nimenomaan adenokarsinooma-alatyyppi. Myös lähtökudoksen tunnistaminen voi olla vaikeaa ja jopa mahdotonta ilman selventäviä lisätutkimuksia kuten esimerkiksi immunohistokemiallisia värjäyksiä. Gradus 2:ssa on helppo nähdä, että kasvain on maligni ja myös että se on selvästi tiettyä histologista tyyppiä.
226
Ulseratiivinen koliitti
Taudin kulku on usein aaltoileva, ja oireet vaihtelevat taudin vaikeusasteen ja laajuuden mukaan. Lapsilla hidastunut kasvu voi olla taudin ensimmäinen merkki. Ripuli ja ulostuspakko, vatsakivut ja erityisesti veriripuli ovat taudille ominaisia, ja noin kolmasosalla potilaista taudin alku on äkillinen.
Taudin laajuus vaihtelee. Noin puolet rajoittuu rektumiin ja sigmaan, noin viidesosa distaaliseen kooloniin ja rektumiin, ja lopuissa tapauksissa kyseessä on totaalikoliitti. Rektumiin rajoittuva krooninen proktiitti ei yleensä laajene paksusuolen alueelle, toisaalta osassa koliiteista rektum ei ole affisioitunut. Etenkin totaalikoliitteihin liittyy osassa tapauksia ileumin fokaalinen epäspesifinen tulehdus (backwash-ileiitti).
Aktiivisen vaiheen colitis ulcerosalle ovat tyypillisiä kongestio, limakalvoulseraatiot ja herkästi verta vuotava limakalvo . Haavojen paraneminen granulaatiokudosmuodostuksen kautta johtaa granulaatiopolyyppeihin, jotka myöhemmin epitelisoituvat ja muodostavat taudille tyypillisiä inflammatorisia polyyppeja. Krooniselle colitis ulserosalle on ominaista limakalvon sameus, haustroituksen häviäminen, inflammatorinen polypoosi ja suolen muuttuminen jäykäksi, kaventuneeksi putkeksi. Endoskooppinen verisuonikuvioitus voi hävitä.
Näytteessä esiintyy limakalvohaavaumia, joiden pohjalla on granulaatiokudosta. Lamina proprialla on runsaasti lymfosyyttejä, rauhasarkkitehtuuri on tulehduksen vuoksi häiriintynyt. Tulehdus ulottuu submukosaan, lihaskerros ja seroosa ovat normaalirakenteisia. Todetaan krypta-abskesseja. Granuloomia, atypiaa tai maligniin viittaavaaeiesiinny.
227
Crohnin syndrooma
Crohnin tauti on yleisimmin ohutsuolen ja paksusuolen alkuosan krooninen tulehduksellinen suolisairaus, jonka taudinkuva on varsin vaihteleva.
Crohnin tauti manifestoituu yleensä 15–30 vuoden iässä, ja noin neljäsosa tapauksista todetaan alle 20-vuotiailla. Monissa tutkimuksissa on todettu matala esiintymishuippu 60-vuotiailla ja vanhemmilla.
Oirekuva on vaihteleva. Vatsakivut ovat yleisempiä ja yleensä vaikeampia kuin haavaisessa koliitissa. Ripuli on yleinen oire, ja veriulosteita voi esiintyä ajoittain. Oireisto korreloituu hyvin taudin aktiivisuuteen: obstruktio-oireita ja fistulointiin liittyviä oireita tavataan vaikeissa tautimuodoissa. Crohnin taudin käyttäytymisen ennustettavuuteen on kehitetty luokitteluita; Wienin luokittelulla on voitu osoittaa ryhmittymistä taudin alkamisiän, lokalisaation ja aggressiivisuuden välillä.
Crohnin taudille on ominaista segmentaalisuus, ja affisioituneiden segmenttien määrä voi vaihdella taudin kestäessä.
Makroskooppiset muutokset vaihtelevat taudin keston ja vaikeusasteen mukaan. Lieväasteisissa muutoksissa makroskooppinen löydös voi olla normaali.
Tilanteen edetessä aftat voivat fuusioitua, jolloin nähdään pitkänomaisia, fissuuramaisia limakalvohaavaumia, jotka voivat yltää muscularis proprian alueelle. Täysin kehittynyt limakalvomuutos, nupukivimäinen limakalvo (cobblestone mucosa), on harvinaisempi.
Näytteessä esiintyy paikoitellen limakalvohaavaumia, joiden pohjalla on granulaatiokudosta. Lamina proprialla on runsaasti lymfosyyttejä ja paikoin rauhasarkkitehtuuri on tulehduksen vuoksi häiriintynyt. Todetaan kaikissa seinämäkerroksissa granuloomia, joissa ei esiinny nekroosia. Dysplasiaa tai maligniin viittaavaaeiole.
228
Invasiivinen duktaalinen karsinooma (rinta)
Invasiivisessa duktaalisessa karsinoomassa atyyppinen, usein rauhasrakenteita muodostava solukko kasvaa infiltroiden rintarauhasen sidekudoksen ja rasvan lomassa. Invasiiviseen karsinoomaan liittyy jopa 80 %:ssa myös duktaalista in situ -asteista karsinoomaa.
Leikkauspreparaatisssa invasiivinen karsinooma on palpoiden ympäristöään kovempi, usein epätarkkarajainen tai tähtimäinen muutos.
Kasvainsolukko infiltroi sidekudoksessa ja rasvassa ja muodostaa rauhasrakenteita tai kooltaan vaihtelevia solusaarekkeita. Niissä voi olla rauhaserilaistumista tai solidia kasvua. Kasvainsolut voivat infiltroida myös juosteina tai solujonoina.
Sytoplasma on usein runsas ja värjäytyy eosinofiilisesti. Tumat vaihtelevat kasvaimen erilaistumisen mukaan pienistä varsin atyyppisiin, monimuotoisiin tumiin. Joskus kasvaimiin liittyy "skirroottinen" arpinen sidekudosstrooma, jossa voi esiintyä elastiinin degeneroitumista. Kalkkia voi löytyä sidekudosstroomasta tai kasvainsolujen keskeltä.
WHO:n histologisessa luokituksessa arvioidaan rauhasrakenteita muodostava kasvutapa, tumien koko sekä mitoosien määrä.
ELPA tentit
flashcards
Decks in class (1)
# Cards
