Veri

Question 1

Verisivelyvalmisteen tekeminen ja tarkastelu

Answer 1

x

Question 2

perusverenkuva ja valkosolujen erittelylaskenta

Answer 2

Perusverenkuva on useita osatutkimuksia sisältävä tutkimus, jossa mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut: valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Lisaksi lasketaan punasoluja ja trombosyyttejä kuvaavat indeksit.

Leukosyyttien 5-osainen erittelylaskenta koneella, esitetään sekä prosentuaalisesti että absoluuttisina määrinä:
neutrofiilit
eosinofiilit
basofiilit
lymfosyytit
monosyytit

Esim. Infektion, allergian, malignin sairauden tai immunosuppression diagnosointiin leukosyyttien kokonaismäärän sekä valkosoluerittelylaskennan muutosten perusteella.

__
valkosolujen erittelylaskenta eli (B-Diffi) laskenta lähinnä valkosolujen kokonaismäärän (fB-Leuk) ollessa suuri sen selvittämiseksi, mitkä valkosolulajit ovat lisääntyneet tai vähentyneet; tällöin ilmoitetaan seuraavien valkosolujen suhteelliset määrät: neutrofiilit sauvatumaiset (Neut-st tai NST), neutrofiilit liuskatumaiset (Neut-lt tai NLT), eosinofiilit (Eos), basofiilit (Baso), lymfosyytit (Lymf) ja monosyytit (Mono)

Question 3

punasolu

Answer 3

Kuljettavat O2 ja CO2

Tuma ja suuri osa muista soluelimistä puuttuu

Halkaisijaltaan 7-8µm kaksoiskoveria kiekkoja. Koko kohtalaisen vakio, joten erytrosyyttien avulla on hyvä arvioida veren muiden solujen kokoja.
==> Rakenteen ansiosta punasolun pinta-ala on mahdollisimman suuri suhteessa sen tilavuuteen.

Syntyminen ja kypsyminen kestää noin 7vrk ja elinikä on noin 4kk. Tämän jälkeen punasolut fagosytoidaan maksan, pernan ja luuytimen makrofageissa

EPO:n vaikutuksesta progenitorsoluista syntyy proerytroblasteja, jotka alkavat muodostaa hemoglobiinia

B-Hb normaaliarvot naisilla 120-150 g/l ja miehillä 130-170 g/l.

Question 4

valkosolut

Answer 4

x

Question 5

granulosyytit

Answer 5

Jyvässolut eli granulosyytit ovat polymorfonukleaarisia leukosyyttejä (valkosoluja), joiden päätehtävä on fagosytoosi eli solusyöminen, mutta jotka kykenevät myös ekstrasellulaarisiin puolustusreaktioihin. Granulosyytit kuuluvat myeloidiseen solulinjaan ja ne voi tunnistaa solussa värjättäessä näkyvistä hiukkasista eli granuloista

Granulosyytit jaetaan värjäytyvyytensä mukaan neutrofiileihin, basofiileihin ja eosinofiileihin.

Question 6

neutrofiili

Answer 6

x

Question 7

eosinofiili

Answer 7

• Sytoplasman granulat oranssin eosinofiilisiä ja sisältävät:
  § Myrkyllisiä aineita parasiitteja, alkueläimiä ja loisia vastaan.
  § Tulehduksen välittäjäaineita hillitseviä entsyymejä histaminaasia ja arylsulfataasia (neutraloi leukotrieenejä).
• Hillitsee tulehdusta myös fagosytoimalla antigeeni-antibody-komplekseja.

Kaksilohkoinen tuma

Question 8

basofiili

Answer 8

Basofiilisten granulosyyttien tuma on suuri ja epäsäännöllisen muotoinen. Basofiilien granuloissa on hepariinia ja histamiinia, joillakin kotieläimillä lisäksi serotoniinia. Allergisen reaktion yhteydessä tiettyjen immunoglobuliinien liittyminen basofiilien solukalvoon aiheuttaa granuloiden sisällön vapautumisen verenkiertoon. Nämä vapautuneet aineet puolestaan osallistuvat allergiaoireiden syntyyn: esimerkiksi histamiini aiheuttaa verisuonten seinämien läpäisevyyden kasvamista, jolloin plasmaa siirtyy kudoksiin.

Question 9

mononukleaariset valkosolut

Answer 9

x

Question 10

lymfosyytti

Answer 10

x

Question 11

monosyytti

Answer 11

x

Question 12

T-lymfosyytti

Answer 12

x

Question 13

B-lymfosyytti

Answer 13

x

Question 14

NK-solu

Answer 14

x

Question 15

verihiutale (trombosyytti)

Answer 15

Verihiutale eli trombosyytti on keskeinen osa verenhyytymisjärjestelmää. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä solulimakappaleita, jotka varastoituvat pernaan. Maksan trombopoietiini stimuloi verihiutaleiden synteesiä luuytimessä. Verihiutaleiden vähäisyys (trombosytopenia) ilmenee verenvuototaipumuksena.

• Toimivat veren hyytymisessä ja hyytymän liukenemisessa.
• Kiertävät veressä tarkkailemassa onko endoteeli ehjä ja toimiiko se normaalisti.
• Valmiit elävät noin 10pv

Question 16

Hematopoieettinen kudos ja hematopoieesi

Answer 16

Hematopoieettinen kudos = verta muodostava kudos

Hematopoieesi = verisolujen muodostus

Hemosytoblasti=kantasolu, josta kaikki veren solut muodostuvat

Aikuisella hematopoieesi tapahtuu punaisessa luuytimessä (huom! keltainen luuydin tarkoittaa inaktiivista luuydintä, koska suurin osa siitä on adiposyyttejä eikä hematopoieettisesti aktiivista, mutta tämä kuitenkin säilyttää hematopoieettisen potentiaalinsa ja voi tarvittaessa muuttua punaiseksi luuytimeksi)

Question 17

veren solutyyppien synnyn ja erilaistumisen pääpiirteet

Answer 17

1) Hemosytoblasti=kantasolu, josta kaikki veren solut muodostuvat
- -> Pluripotentti solu, joka voi veren solulinjojen lisäksi tuottaa myös muiden solulinjojen soluja

2) Hemosytoblastista syntyy kahdenlaisia multipotentteja progenitorisoluja:
- Myeloidinen ja lymfoidinen progenitorisolu.

3) Myeloidisesta progenitorista muodostuu edelleen granulosyytti-monosyytti progenitori (myeloblasti) ja megakaryosyytti-erytrosyytti progenitori.

Question 18

verisolujen kantasolut

Answer 18

x

Question 19

myeloinen kantasolu (myeloid stem cell)

Answer 19

x

Question 20

lymfoinen kantasolu (lymphoid stem cell)

Answer 20

x

Question 21

megakaryosyytti

Answer 21

x

Question 22

Veren koostumus

Answer 22

• 7-8% kehonpainosta ==> ihmisen koosta riippuen noin 5-6 litraa.
• Tilavuudesta 55% plasmaa ja loppuosa soluja
• Soluista suurin osa on punasoluja ja vain noin 1% tilavuudesta valkosoluja.

Question 23

Hematokriitti Hkr

Answer 23

punasolujen osuus veren tilavuudesta

matala hematokriitti viittaa pieneen erytrosyyttimäärään ==> merkki anemiasta

Question 24

seerumi

Answer 24

veriplasma ilman hyytymistekijöitä

Question 25

veriplasman proteiinit

Answer 25

Suurin osa albumiinia, jota on noin puolet plasman proteiineista Määrää kolloidiosmoottisen paineen eli veren proteiinien aiheuttaman osmoottisen paineen, joka on tärkeä nesteen liikkumisessa kudoksista verisuoniin ja takaisin Kuljetustehtäviä: Hormonit (tyroksiini) Metaboliitit (bilirubiini ja rasvahapot) Lääkeaineet Hyytymiseen osallistuvia proteiineja, kuten plasman suurinta proteiinia fibrinogeeniä. Globuliinejä: ○ Immunoglobuliinit (gamma-globuliini): Plasmasolujen erittämiä vasta-aineita - tärkeä osa humoraalista immuunipuolustusta Komplementtiproteiinit: ○ Osa synnynnäistä immuniteettia. ○ Komplementin aktivaatio: C3-proteiinia pilkkoutuu, minkä voi aiheuttaa suoraan vieras mikrobi tai antigeeni-vasta-aine-kompleksi.§

Question 26

Veren hyytymisen pääpiirteet

Answer 26

1) Verisuonen seinämän vaurioituessa sen endoteelin alla sijaitsevan tyvikalvon negatiivisesti varautuneet kollageenimolekyylit paljastuvat. 2) Verihiutaleet tarttuvat vauriopinnan kollageeniin ja vWF, aktivoituvat erittämään ADP:ta, serotoniinia ja tromboksaani A2:sta, sekä muuttuvat takertuviksi. 3) Uusia verihiutaleita takertuu kohtaan ja syntyy trombosyyttitulppa eli primaarinen hemostaattinen tulppa. 4) Erittyy serotoniinia, joka supistaa verisuonta ja vähentää verenvuotoa. 5) Verihiutaleiden alfajyväsistä vapautuu fibrinogeeniä ja hyytymistekijöitä, jotka muodostavat varsinaisen hyytymän. 6) Endoteelisolun TPA eli tissue plasminogen activator aktivoi plasminogeenista plasmiinia, joka liuottaa verihyytymää vauriokohdan parannuttua.