1
Q
luonnon biodiversiteettiin vaikuttaa
A
- alueelle tulevan energian määrä
- abioottisten olojen pysyvyys
- alueen pinta-ala
2
Q
kaupunkiekosysteemin erot luontoon?
A
- korkeampi lämpötila (3C about)
- vähemmän lunta talvisin
- 15% enemmän sadetta
- hukkalämpö ja keinovalo
- > pidempi kasvukausi kuin maalla - saastetta ja melua liikenteestä ja teollisuudesta = kasvihuonekaasut, happamoittavat, myrkylliset
- sadevesi viemäreihin ja kuolleen aineksen siivous (nurmikon leikkuu ja lehtien haravointi)
- vähemmän tuottajia (mutta paljon erilaisia, paljon tulokaslajeja) ja hajottajia
- helppoa ravintoa jätepisteistä ja ruokintapaikoista
- kasvillisuus pirstoutunut laikuiksi
3
Q
menestyneitä kaupunkilajeja
A
siili rusakko orava kettu sipukoira mäyrä isorotta kotihiiri
yhteistä kaikille on ekologinen laaja alaisuus eli monimuotoisuus ravinnon käytössä ja joustavuus elinympäristön valinnassa
4
Q
miksi pohjoisessa vähemmän lajeja kuin päiväntasaajalla?
A
- energiaa tulee vähemmän auringosta napa alueille
- jääkaudet: edellinen loppui vasta n. 8000v sitten joten lajeilla ei ole ollut evolutiivisesti kovin pitkää aikaa sopeutua
5
Q
miksi saariekosysteemit on hyvin häiriöherkkiä?
A
ne ovat selkeästi rajattuja alueita joten pinta-alavaikutus näkyy selkeästi
6
Q
vaikuttaako abioottiset tekijät monimuotoisuuteen?
A
suppeammalla alueella kyllä. ravinteet vesi happamuus jne aiheuttaa esim sen että letot monimuotoisempia kun nevat
7
Q
reunavaikutus?
A
kahden ekosysteemin raja-alueella suurempi lajimäärä kuin kummallakaan ekosysteemillä yksin
8
Q
biodiversiteetin tasot
A
- perinnöllinen monimuotoisuus eli lajinsisäinen monimuotoisuus
- lajimonimuitoisuus
- ekosysteemien monimuotoisuus
9
Q
lajimoninuotoisuuden tutkimistavat
A
- lajimäärän laskenta alueella
- taksonominen monimuotoisuus eli eliöryhmien edustukseb laskeminen esim lasketaan mobtako matelija, lintu, ja sammakkolajia jollain saarella elää
10
Q
miksi kasvien on vaikea ottaa ravintoa suomen maaperästä
A
suomen maaperä yleensä hapanta jolloin ravinteet ei ole veteenlienneina vaan tiukasti sitoutuneina maahiukkasiin
11
Q
lehtometsän puut
A
jalot lehtipuut kuten tammi ja jalava
12
Q
lehtometsän maannos ja mitä erityistä siinä
A
ruskomaa, ei erityistä kerroksellisuutta vaan orgaaninen aines sekoittunut kivennäismaahan
13
Q
mitä puuttuu lehtometsien kerroksista
A
kenttäkerroksesta puuttuu varpukasvit ja pohjakerroksesta jäkälät
14
Q
tyypillisiä kasveja lehtometsässä
A
kevätlinnunherne
näsiä
sinivuokko
valkovuokko
15
Q
lehtojen jako kosteuden perusteella
A
kuivat
tuoreet (yleisin)
märät
16
Q
miksi lehtometsien maaperä on ravinteikasta
A
runsaasti hajottajia joiden toiminnan tuloksena runsaasti ravinteita
17
Q
biomit
A
maabiomit: trooppiset metsät, savannit, aavikot, välimeren kasvillisuus, lauhkean vyöh lehtimetsät, havumetsät, tundrat
vesibiomit: makean veden: järvet ja virtaavat vedet
suolaiset: meret ja suolajärvet
18
Q
tundran elämää rajoittavat tekijät
A
valon ja lämmön puute = lyhyt kasvukausi ja ikirouta
19
Q
miten kasvit sopeutuneet tundralle
A
yhteyttää day n night kesällä, kasvaa maanmyötäisesti jotta tuuli ei lisää veden haihtumista liikaa
20
Q
aroilla kasvillisuutta rajoittava tekijä?
A
veden puute. ja tulipalot tästä syystä. ravinteita on khyl paljon multakerroksessa. ruohot heinät sipulikasvit
21
Q
tyypilliset savannikasvit ja miten ne on sopeutunu kuiva ja sadekausien vaihteluun
A
heinäkasvit puut ja pensaat.
laajat juuristot + vettä varastoivat rakenteet
22
Q
aavikon kasvien sopeutuminen kuivuuteeb
A
syvälle ulottuvat juuret
vuosikymmeniä itämiskykyisinä säilyvät siemenet
vettä varastoivat solukot
23
Q
aavikon eläimien sopeutuminen kuivaan ja kuumaan
A
liikkuminen yöllä (viileää ja vettä ei haihdu)
virtsan väkevöinti veden säästämiseksi
24
Q
mikä jännä sopeutuma välimereb nahkealehtisillä kasveilla?
A
minet ei pysty itämään ilman tulipaloa. kuivuuteen sopeutuneita niin että on nahkealehtisiä ja ainavihantia
25
miksi metsät on tärkeitä ekosysteemejä?
1. osallistuu ilmakehän O2/CO2 tasapainon säätelyyn
2. estää eroosiota
3. vähentää tulvia
4. tarjoaa elinpaikan valtavalle lajimäärälle
26
havumetsän maannos
hapan ja niukkaravinteinen podsoli
27
havumetsän speksit
lämmin kesä ja kylmä talvi
kasvukausi 100-200 pvä
suuret lämpötilaerot vuodenaikojen välillä
28
havumetsän puulajit
ikivihreät havupuut: kuusi mänty pihta ja lehtikuusi, puukerroksessa yleensä kaks tai kolme valtalajia
29
havumetsän kerrokset ja tyypilliset kasvit
pohjakerros: sammalet ja jäkälät
kenttäkerros: varpukasvit
pensaskerros: niukka kasvillisuus
puukerros: kuusi mänty pihta lehtikuusi
30
millainen uusiutumiskyky havumetsällä ja miksi
hyvä, viileyden takia hajottajat hitaita joten maan pinnalle kertyy kangas- tai suoturvetta. karikekerroksen alapuolelle syntyy ravinteikas humuskerros josta puiden taimet saa runsaasti ravinteita kasvuunsa
31
sademetsän maannos
tiilenpunainen latosoli, niukasti ravinteita mut paljon fe mg ja al oksideja!
32
mikä on epifyytti
päällyskasvi sademetsässä. esim liaani.
33
onko sademetsässä ravinteikas maa?
juu vaikka latosoli ei olekkaan. ravinteikas kerros 10cm paksu. hajotustoiminta on lämmön ja kosteuden takia nopeaa ja vapautuneet ravinteet sitoutuu lähes välittömästi takasin biomassaan
34
sademetsän tärkeimpiä hajottajia
erilaiset bakteerit ja sienet
35
miksei sademetsä uusiudu hyvin esim metsäpalon jälkeen?
koska rankkasateet huuhtoo ohuen ravinteikkaan kerroksen nopeasti pois
36
miksi kosteikot on tärkeitä tulvien torjujia?
ne hidastaa veden valumaa ja tasaa tulvahuippuja
37
miksi suomessa on paljon soita
1. kostea ja viileä ilmasto ( haihtuu vähemmän ku sataa)
| 2. tasaiset pinnanmuodot joten vesi virtaa hitaasti
38
miten suo syntyy?
johonkin vaiks metsänotkelmaan kertyy vettä jolloin sielä on paljon vettä ja vähän happea joten anaerodinen hajoaminen eli mätäneminen alkaa mut kaikki ei hajoa täydellisesti vaan syntyy turvetta
39
koralliriuttoihin kohdistuvat uhat
1. veden samentuminen (yhteyttäminen vähenee kun valoa ei pääse syvälle veteen)
2. pedot taudit ja loiset
3. öljy ja muut ihmisen kemikaalit
4. ilmaston lämpeneminen
5. turismi: keräily ja veneen ankkurit
40
Haapa suomalaisen metsän avainlajina
1. tuottaa runsaasti lehtikariketta joka on ravinteikasta, kalkkipitoista ja helposti lahoavaa -> vähentää happamuutta eli parantaa kasvuoloja
2. tarjoaa elinpaikan monille nirsoille sammalille leville ja jäkälille jotka ei elä muissa puissa
3. n. 500 selkärangatonta lajia hyötyy haavasta
4. kuori verso ja norkot ravintona hirvi liito orava
5. lahottajasienten pehmittämään puuhun hyvä kolopesijän tulla: tikat pöllöt tiaiset
6. loissienet viihtyy haavan rungolla
41
millaset piirteet tekee lajista helposti vaarantuvan?
1. endeemisyys
2. suuri koko (-> hidas lisääntymään, pieni jälkeläismäärä ja myöhäinen sukukypsyys)
3. kapea-alaiset elinympäristövaatimukset
4. sijainti ravintoketjun huipulla
5. ihmisen kiinnostus keräilyyn esim leopardin krokon nahka, sarvikuonon sarvi elefantin hampaat jne...
42
mihin nopeakiertoinen hiili on varastoitunut? eli hiilen lyhtaikaiset varastot
ilmakehä, merien sisävesien ja maaekosysteemien _pintakerrosten_ biomassa
43
miten hiiltä sitoutuu meriin
1. liukenemalla
2. levien ja syanobakteerien yhteyttäessä
3. pohjasedimentteihin kun orgaaninen aines vajoaa pohjalle
44
hiilen pitkäaikaiset varastot
maaperän karbonaatit ja fossiiliset polttoaineet
45
miks typpi elämälle välttämätön
rakennusaineena
1. proteiineissa
2. ATP
3. nukleiinihapoissa rna ja dna
46
ilmakehässä typpeä 78% miksi se on kuitenkin monesti kasveilla rajoittava tekijä?
N2 molekyylissä typpiatomien välillä kemiallisesti erittäin vahva kolmoissidos joa vaikeuttaa typen ottamista ilmasta huomattavasti
47
miten typen puute ilmenee kasvissa
kasvun heikkeneminen ja lehtien kellastuminen
48
mitä kasvit vaihtaa typensitojabakteerien kanssa?
ne saavat typpeä käyttökelposessa muodossa eli NH4+ ioneina ja antaa typensitojabakteerille hiilihydraatteja
49
missä muodossa kasvit pystyy käyttämään typpeä ravinnoksi?
ammonium tai nitraatti ioneina
50
miten typpi hajoaa biologisessa typensidonnassa
entsyymin katalysoimassa reaktiossa
51
miksi viljelyssä on tärkeää lisätä maaperän happipitoisuutta esim ojittamalla?
koska anaerobisissa oloissa tapahtuu denitrifikaatiota eli nitraattityppi muuttuu typpikaasuksi tai dityppimonoksidiksi ja poistuu näin maaperän kasvillisuuden käytettävistä
52
miksi fosfori on elintärkeää eliöille?
raaka aineena
1. ATP
2. dna ja rna
3. solukalvo
4. luut ja hampaat
53
miksi fosfori usein minimitekijä
1. liukenee huonosti veteen
| 2. sitoutuu helposti maahiukkasiin tai vesien pohjalietteeseen
54
missä muodossa epäorgaaninen fosfori on maaperässä
fosfaatti-ioneina PO4 (3-)
55
eliöille haitallisimmat raskasmetallit
lyijy kadmium ja elohopea
56
miksi elohopea on vaarallista
nopea liikkuvuus ilmassa maassa ja vedessä, bakteerit voi muuttaa metyylielohopeaksi joka reagoi voimakkaasti sitoutumalla elimistön proteiineihin
57
elohopean vaikutukset nisäkkäillä
myrkytysoireet jotka voi johtaa pysyviin hermostovaurioihin
metyylielohopea lisää asetyylikoliinin erittymistä synapsirakoon aiheuttaen lihaskouristuksia
58
elohopean lähteet luontoon
puunjalostusteollisuuden jätevedet
klooritehtaat
fossiiliset polttoaineet
maaperän myllerrys/veden alle joutuminen vapauttaa elohopean taas kiertoon
59
kadmiumin lähteet elolliseen luontoon
```
metallinjalostusteollisuus
pvc muovit
väriaineet
ni/cd akut
paristot
fosforilannoitteet
tupakka
romuautot jne
lannoitteet
```
60
mitä kadmium aiheuttaa nisäkkäillä
kertyy maksaan ja munuaisiin
poistuu elimistöstä erittäin hitaasti
munuaisten vajaatoiminta
syöpä
61
mitä happamoituminen saa aikaan maaperän kadmiumille
saa sen uudestaan liikkeelle
62
lyijyn lähteet
teollisuus
| liikenne
63
lyijyn vaikutukset eliölle
kasvuhäiriöt
puolustusjärjestelmän heikkeneminen
keskushermoston vauriot erityisesti lapsilla
64
miten humus liittyy lyijyyn
lyijy sitoutuu humukseen tehokkaasti eikä liiku maaperässä herkästi
65
pop yhdisteisiin kuuluu
pcb
ddt
dioksiinit
66
DDT vaikutukset
```
lisääntymishäiriöt
hajottaa sukupuolihormoneja
vaikuttaa maksan entsyymitoimintaan
syöpä
varastoituu rasvakudokseen
```
lisää asetyylikoliinin eritystä synapsirakoon-> lihaskouristukset
67
PCB lähteet
kondensaattorit
muuntajat
sähkölaitteiden eristeet
68
PCB vaikutukset
ei myrkytysoireita mutta pitkäaikainen altistus alentaa lisäöntymiskykyä
69
Dioksiinien lähteet
kemiallisten tuotantoprosessien sivutuote
| kloorin poltto
70
Dioksiinien vaikutukset
maksa ja haimavauriot
muutokset hormonitoiminnassa
häiriöt elimistön puolustusjärjestelmässä
syöpä
71
miksi ympäristömyrkyt ovat napa alueilla ongelma vaikkei siellä ole teollisuutta
myrkyt kulkeutuu tuulen mukana sinne koska tuulet puhaltaa alemmilta leveysasteilta navoille. viileässä ilmassa myrkyt tiivistyy ja kertyy ekosysteemien ravintoketjuihin
72
PAH-yhdisteiden vaikutukset eläimiin
solun toiminnan muutokset-> syöpä
kylmäkuolemat koska turkki pilalla
estää kasvi ja eläinplanktonin lisääntymisen
tuhoaa kalojen kutupaikkoja
73
eliöiden suojautuminen uv säteilyltä
```
kasvien erilaiset pintasolukot
kalkkikuoret
kitiinikuoret
karvat höyhenet suomut
pigmentit
dnata korjaavat entsyymit
```
74
troposfäärin korkeus
0-20km
75
stratosfäärin korkeus
20-50km
76
mesosfäärin korkeus
yli 50km
77
uv säteilyn suora vaikutus
dna muutokset -> syöpä
| proteiinimuutokset -> entsyymitoiminnan häiriöt
78
uv epäsuora vaikutus
tekee o2 molekyyleistä happiradikaaleja jotka reagoi herkästi rasvamolekyylien kanssa -> vauriot solukalvoon ja muihin lipideistä koostuviin kalvorakenteisiin
79
uv säteilyn vaikutus kasveihin
```
vaurioittaa hormoneja
vaurioittaa viherhiukkasia
hidastaa kasvua
vähentää kukkimista
heikentää yhteyttämistehoa
```
80
happamoitumista aiheuttaa
1. teollisuuden päästöt
2. karjanlannasta ja keinolannoitteista haihtuva ammoniakki
3. ammoniakin ja lannoitteiden valmistuksen päästöt
81
miksi suomen metsät on herkkiä happamoitumaan?
niiden puskurointikyky on huono johtuen kallioperän happamasta kivilajista, graniitista
+ humuskerros on ohut
82
kriittinen kuormitus
suurin mahdollinen kuormitus minkä ekosysteemi kestää ilman merkittävää vaurioitumista
83
happamuuden vaikutukset metsälle
jäkälien lajimäärä ja kunto
puuston kasvunopeus
puuston harsuunutuminen eli neulas- ja lehtikato
84
harsuuntumisen syitä happamoitumisen lisäksi
```
muut ilmansaasteet
puiden ikääntyminen
sääolot
sairaudet
ylilaidunnus (suojaava jäkäläkerros syöty pois)
```
85
onko happamoituminen nopea prosessi?
ei ole, ja alkuvaiheessa puiden kasvunopeus monesti paranee koska typpi yleensä minimiravinne
86
ympäristömyrkyille yhteistä
1. eliöt ei tarvitse niitä elintoimintoihin
2. ei hajoa tai hajoaa tosi hitaasti luonnossa koska hajottajat ei pysty pilkkoo niitä
3. kertyy elimistöön ja jotku rikastuu
87
raskasmetallit ei hajoa luonnossa. miten ne sit poistuu kierrosta?
varastoituu vesistöjen pohjasedimentteihin
sitoutuu maahiukkasiin
kulkeutuu veden mukana syvälle maahan
88
mikä on ainoa ravibtoketjussa rikastuva raskasmetalli
metyylielohopea
89
mikä raskasmetalli sitoutuu tehokaasti humukseen
lyijy
90
yhteisnimi kaikkein haitallisimmille ympäristömyrkyille
POP yhdisteet
91
miksi norppa altis ympäristömyrkyille tosi pahasti
paljon rasvakudosta
pitkö elinikä
ravintoketjub huippu
92
mainitse joku sairaus mikä yleistyy radioaktiivisen laskeuman alueella
kilpirauhassyöpä
93
radioaktiivisten päästöjen suurimmat aiheuttajat
ydinvoimalat ja aseteollisuus
94
ydinsaasteet ei leviä mihkkä?
väärin, leviää tehokkaasti ilman ja veden mukana
95
miksi otsonikerros on tärkeä
yläilmakehän otsoni estää suurinta osaa auringon uv säteilystä tavoittamasta maata
96
missä ilmakehän kerroksessa otsonikerros sijaitsee ja kuinka korkealla se siis on
stratosfääri 20-50km
97
mitö uv B saa aikaan kasveilla
vaurioittaa kasvihormoneja ja viherhiukkasia
98
happamoitumisen suorat vaikutukset metsiin
1. neulasten pintakerros vaurioituu -> myrkyt tuholaiset kuivuminen
2. ilmarakojen vahanukka vaurioituu -> myrkyt kuivuminen
3. Rikkidioksidi kasvisoluun, tappaa viherhiukkasia -> fotosynteesin teho heikkenee
99
happamoitumisen epäsuorat vaikutukset
1. ravinteet karkaa
2. raskasmetallit liukenee
3. sienirihmastot vaurioituu -> veden ja ravinteiden saanti vaikeutuu
Bilsa
flashcards
Decks in class (4)
# Cards
