Masennuksen kriteerit
Depression 10 keskeistä oiretta:
- Masentunut mieliala
- Mielihyvän ja mielenkiinnon menetys
- Uupumus
- Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys
- Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyyden tunne
- Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös
- Aloitekyvyttömyys, päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne
- Psykomotorinen hidastuneisuus tai kiihtyneisyys
- Unihäiriö
- Ruokahalun ja painon muutos
Masennustilan diagnoosi = 4 oiretta yhtä aikaa vähintään 2 viikon ajan + 3:sta ensimmäisestä oireesta vähintään 2
lievä: 4–5 oiretta
keskivaikea: 6–7 oiretta
vaikea: 8–10 oiretta
Apuna BDI kysely (arvioinnin apuna + seuranta)
0–12 normaali
13–18 lievä masennus
19–29 kohtalainen tai keskivaikea masennus
≥ 30 vaikea masennus
Masennuksen erotusdg
- Sulje pois somaattinen sairaus masennuksen taustalla: kilpirauhas-, neurologiset ja endokrinologiset sairaudet. (PVK, CRP, La, NTP, Ca, ALAT, AFOS, GT, (CDT), U-KemSeul, TSH,T4v, EKG, Folaatti, B12)
- Ota huomioon psykoottiset oireet ja itsemurhariski.
- Sulje pois kaksisuuntainen mielialahäiriö / skitsofrenia (harhaluulot ja aistiharhat)
- Havaitse muut samanaikaiset hoitoa ja huomiota vaativat oireyhtymät: ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriö, päihdeongelma.
Masennuksen hoito
- SSRI, esim Essitalopram 10 mg → soittoaika 2-3 vkoa → annosnosto tarv. 4 viikonkuluttua
HUOM! Muista kertoa haitoista/ohimenevistä: pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, hikoilua, huimausta, ripulia, unihäiriöitä, hermostuneisuutta, levottomuutta ja ahdistuneisuutta
*Lääkehoito ad vähintään 6kk oireiden helpottumisesta, voi helposti uusiutua, hyvä pitää hoitokontaktia
- Lähete psyk hoitajalle
- Mielenterveystalo.fi
- Vaikea masennus → lääkehoito + lähete psyk. samalla
Masennus: selvitettävät asiat
- Kysyy, onko oireistossa tapahtunut muutosta viimeisen kuukauden aikana.
- Arvioi tämän hetken oireistoa käymällä läpi BDI:n löydöksiä ja keskustelee niistä potilaan kanssa.
- Arvio potilaan itsetuhoisuutta tutkimushetkellä. + psykoottisuus + elintavat
- Arvioi potilaan toimintakykyä (arjessa/opinnoissa/työssä selviytymistä).
- Kertoo potilaalle diagnoosin (keskivaikea masennustila).
- Selittää potilaalle mitä keskivaikea masennustila tarkoittaa/kertoo depression syntymekanismista.
- Tarkistaa mitä potilas ajattelee masennusdiagnoosista.
- Tutkii potilaan odotuksia ja huolia masennuslääkehoitoon liittyen.
- Aloittaa masennuslääkehoidon (pelkkä unilääkehoito ei riitä) ja kertoo lääkkeen vaikutusmekanismista/vaikutuksista potilaan oireisiin.
- Kertoo masennuslääkehoidon mahdollisista haittavaikutuksista.
- Kertoo depression ennusteesta ja vasteen arvioinnin ajankohdasta (4 vkoa).
- Järjestää ensimmäisen lääkehoidon seuranta-ajan 1-2 viikon päähän (oma vastaanotto tai depressiohoitaja).
Unettomuuden syyt
- nautintoaineet: kofeiini, tupakka, alko
- stressi / elämäntilanteet
- somaattiset syyt: kipu, levottomat jalat -oireyhtymä, refluksitauti ja muut vatsaoireiden syyt, hengenahdistusta aiheuttavat syyt (COPD, syd vt, uniapnea), eturauhas- ja vaihdevuosioireet, kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes
- psyk syyt: masennus, ahdistus, psykoosit, mania
- vuorotyöt, huono unihygienia tms
- lääkkeet
Unettomuuden anamneesi
- Ilmenemismuodot: nukahtamisvaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen herääminen ja/tai virkistämätön uni
- Nukahtamisviive, heräily (syy?), uudelleen nukahtaminen, virkistävyys
- Vuoteessaoloaika vs. unen kesto
- Oireiden alku, kesto ja kehitys, vaihtelu ja sen syyt
- Potilaan oma käsitys oireilun syystä
- Nukkuminen ennen oireiden alkua
- Subjektiivinen arvio unentarpeesta
- Nukkumisolosuhteet
- Vaikutus seuraavan päivän vointiin ja toimintakykyyn: väsymyksen luonne (onko nukahtamisalttius lisääntynyt eli onko uneliaisuutta), päiväunet, tarkkaavaisuus, keskittyminen, muisti, tapaturma- ja virhealttius, mieliala (masennusta vai unettomuuden aiheuttamaa dysforiaa), fyysiset tuntemukset
+ muiden syiden poissulku
+ aiemmat hoitokokeilut?
Unettomuus diagnostiikka
Unettomuushäiriötasoinen oireisto:
oireita vähintään kolmena päivänä viikossa (yli 1kk ajan), heikentää päiväaikaista toimintakykyä.
- Unikysely
- Tavallisessa unettomuudessa ei yleensä tarvita unirekisteröintiä (unipolygrafia uniapneaepäilyssä!) tai laboratoriokokeita.
Tilapäinen (< 1 kuukausi) tai lyhytkestoinen (1 – 3 kk) unettomuus.
Pitkäkestoinen unettomuus (> 3 kuukautta)
Unettomuus hoito
Tilapäinen (< 1 kuukausi) tai lyhytkestoinen (1 – 3 kk):
LÄÄKKEETÖN HOITO ensisijainen:
- elintapojen tarkistus (nautintoaineet, nukkumistottumukset), liikunta, rentoutus, uniärsykkeiden hallinta, vuoteessaolon rajoittaminen
- unihygienia: nukkumisympäristö, nukkumistottumukset ja niiden säännöllisyys, valveajan toimintatapa ja rytmitys, nautintoaineet
- unipäiväkirja! väh. 1 vko
- seurantakäyntejä!
- Ellei unenhuolto riitä, lyhytaikainen unta edistävä lääkitys: bentsodiatsepiinijohdokset (tsolpideemi ja tsopikloni (imovane 5mg)), pieni annos sedatiivista masennuslääkettä (esim. mirtatsapiini 7.5 mg), melatoniini 2 mg (joka ilta samaan kellonaikaan)
Pitkäkestoinen unettomuus (> 3 kuukautta):
- Kognitiiviset menetelmät ovat ensisijaisia, koska vaikuttavat ylläpitäviin tekijöihin ja teho säilyy hoidon lopettamisen jälkeen.
- Mahdollisen taustalla olevan sairauden hoito on myös unettomuuden hoitoa (esim. masennukseen masennuslääkettä, kipuun särkylääkettä tai levottomiin jalkoihin dopamiiniagonistia).
*Muista unihoitaja! Mielenterveystalo!
M1-kriteerit
Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain, jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:
- Hänen todetaan olevan mielisairas.
- Hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.
- Mitkään muut mielenterveyspalvelujen vaihtoehdot eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä.
Syömishäiriöpotilaan esitiedot
- sairaudet, allergiat ja päihteiden käyttö
- aikaisemmat hoidot ja lääkitykset
- syömishäiriöt suvussa
- ruokailutottumukset:
aterioiden lukumäärä ja sisältö - liikuntatottumukset:
liikunnan määrä ja tyyppi - hankitaan lapsen ja nuoren kasvukäyrät.
- kuukautisten alkamisikä ja mahdollinen loppumisikä. (paino viimeisten kuukautisten yhteydessä)
- kysytään aikuisilta mahdollisista painon muutoksista, laihduttamisesta ja laihdutusyrityksistä.
- oksenteluun ja lääkkeiden (ulostus-, nesteenpoisto- ja laihdutuslääkkeet) käyttöön on myös kiinnitettävä huomiota
Syömishäiriöpotilaan tutkiminen
- pituus ja paino
- arvioidaan turvotus silmien alla (ns. silmäpussit) ja virtsarakon täyteläisyys (voivat viitata liialliseen nesteen juomiseen ennen punnitusta (nestetankkaus))
- tutkimus tulee aina tehdä myös niin, että potilas on riisuutunut
- tutkitaan lihaskato ja ryhti.
- tutkitaan iho:
ihonalaisrasva, kimmoisuus, turvotus, karvoitus (lanugo) ja mahdolliset viiltelyjäljet - tutkitaan raajat:
väri, lämpötila ja pulssit (perifeerinen verenkierto) - tutkitaan suu ja hampaat:
suupielten haavaumat ja kiilledefektit (oksentelun merkkejä) - tutkitaan liikkuminen ja lihasvoima:
käsien puristusvoima
kanta-varvaskävely, kyykistyminen ja yhdellä jalalla seisominen
tutkimuspöydälle siirtyminen
riisumisen ja pukemisen sujuvuus - mitataan verenpaine ja sydämen syke
- auskultoidaan keuhkot ja sydän
- tutkitaan ihotunto, refleksit
- nuoruusikäisillä selvitetään murrosiän vaihe
Laboratoriotutkimukset:
- yt mukaan, ovat usein normaalit vaikeassakin nälkiintymistilassa
- diagnoosivaiheessa harkittavia laboratoriotutkimuksia ovat: PVK, NTP, ALAT, fosfaatti, kalsium, TSH, T4v, fB-gluk, pre-alb, rasva-arvot, EKG
- potilaalta voidaan tutkia gonadotropiinit (LH, FHS)
- amenorrean pitkittyessä (yli 2 vuoden) voidaan tutkia joko LH ja FSH tai munasarjojen toiminta ultraäänellä
Muita tutkimuksia:
- Luuntiheysmittaus tulee suorittaa, jos luukatoriski on huomattava:
Häiriö on kestänyt yli 12 kuukautta
Luuntiheysmittauksella voi olla merkitystä hoitomotivaation kannalta.
- Pään kuvantamistutkimus (CT, MRI) ja EEG ovat yleensä aiheellisia vain, jos syömishäiriöön liittyy akuutteja neurologisia oireita tai löydöksiä.
Syömishäiriöihin on todettu liittyvän aivojen rakenteellisia ja sähköisen toiminnan muutoksia, jotka ovat useimmiten toipumisen myötä palautuvia.
Psykiatrinen tutkimus:
- selvittää, onko kyseessä syömishäiriö
- selvittää, onko potilaalla muita samanaikaisia psyykkisiä oireita tai sairauksia
- selvittää potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaistilanne
- arvioida potilaan iänmukaista psyykkistä kehitystä ja toimintakykyä
- lasten ja nuorten tapauksessa arvioida perheen vuorovaikutusta ja vanhempien toimintakykyä syömishäiriökäyttäytymisen osalta.
Syömishäiriöpotilaan hoito
- tavoitteena hoitaa avohoidossa, jossain missä osataan syömishäiriöitä kunnolla hoitaa (tarv PTH tekee lähetteet sisuksille tai psykiatrialle)
PÄIVYSTYSLÄHETTEEN INDIKAATIOT:
- Painoindeksi alle 11–13 kg/m2 tai alle 70 % pituudenmukaisesta keskipainosta.
- Nopea laihtuminen (25 % painonlasku kolmessa kuukaudessa).
- Vakava elektrolyytti- tai aineenvaihduntatasapainon häiriö (esimerkiksi S-K alle 2,5 mmol/l).
- Systolinen verenpaine alle 70 mmHg tai syketaajuus alle 40/min tai EKG-muutoksia.
- Vakavan mielenterveydenhäiriön epäily (M1-lähete).
Serotoniinioireyhtymä
Syy:
tramadolin/opioidien käyttö yhdessä trisyklisten tai SSRI kanssa
Oireet:
voimakas hikoilu, ataksia, agitaatio, huimaus, hyperrefleksia, myoklonus, vapina, ripuli, koordinaatiohäiriöt, ruumiinlämmön nousu, sekavuus tai hypomania
Hoito:
Hoitona on serotonergisten lääkkeiden lopettaminen.
